Kyllä, kennokeskuksen suunnittelu ja hankinta voidaan toteuttaa saman toimittajan kautta, ja useimmissa projekteissa tämä on myös järkevin ratkaisu. Kun suunnittelu ja valmistus tapahtuvat saman katon alla, tekninen tieto siirtyy suoraan tuotantoon ilman välikäsiä, ja vastuu lopputuloksesta on selkeästi yhdellä taholla. Alla käymme läpi, milloin yhdistetty malli toimii parhaiten, miten prosessi etenee käytännössä ja mitä toimittajalta kannattaa vaatia.
Mitä hyötyä on, kun suunnittelu ja hankinta ovat samalla toimittajalla?
Kun kennokeskuksen suunnittelu ja hankinta ovat samalla toimittajalla, suurin hyöty on vastuun selkeys ja tiedonkulun sujuvuus. Suunnittelija tuntee käytettävät komponentit ja valmistusmahdollisuudet entuudestaan, jolloin teknisiä ristiriitoja syntyy vähemmän ja projekti etenee nopeammin ilman turhia kierroksia eri osapuolten välillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt valinnat, kuten kojeiston rakenne, suojausasettelut ja liityntätavat, siirtyvät suoraan valmistukseen ilman tulkintavirheitä. Sähköurakoitsija tai tilaaja saa yhden yhteyshenkilön, joka vastaa kokonaisuudesta dokumentaatiosta käyttöönottoon.
Lisäksi yhdistetty malli tukee kustannustehokkuutta. Kun suunnittelija tietää toimittajan komponenttivalikoiman, hän voi optimoida ratkaisun juuri siihen, mitä on saatavilla ja mikä sopii parhaiten kyseiseen käyttökohteeseen, olipa kyse teollisuuslaitoksesta, sähkönjakeluverkosta tai datakeskuksesta.
Miten kennokeskuksen suunnittelu- ja hankintaprosessi etenee käytännössä?
Kennokeskuksen suunnittelu- ja hankintaprosessi etenee tyypillisesti tarvekartoituksesta tekniseen suunnitteluun, siitä valmistukseen ja lopulta toimitukseen sekä käyttöönottoon. Jokainen vaihe rakentuu edellisen päälle, ja kun sama toimittaja vastaa kaikista vaiheista, siirtymät ovat sujuvia.
Tarvekartoitus ja tekninen määrittely
Prosessi alkaa asiakkaan tarpeiden ja käyttöympäristön selvittämisellä. Tässä vaiheessa määritellään kennokeskuksen teho, jännitetaso, suojaustarpeet, asennusympäristö ja mahdolliset erikoisvaatimukset, kuten redundanssi tai erityiset kotelointiluokat. Datakeskuksissa esimerkiksi käytettävyysvaatimukset ovat erityisen korkeat, mikä vaikuttaa suoraan rakenteellisiin valintoihin.
Tekninen suunnittelu ja dokumentaatio
Tarvekartoituksen pohjalta laaditaan piirikaaviot, pääkaaviot ja komponenttilistat. Hyvä toimittaja tuottaa myös käyttöönotto- ja huoltodokumentaation osana toimitusta, ei erillisenä lisäpalveluna. Dokumentaation laatu on kriittistä etenkin sähköurakoitsijalle, joka vastaa asennuksesta.
Valmistus, testaus ja toimitus
Valmistuksen aikana kennokeskus kootaan, kaapeloidaan ja testataan tehtaalla ennen toimitusta. Tehdastestauksessa varmistetaan, että laite vastaa suunnitelmia ja täyttää sovellettavat standardit. Tämän jälkeen kennokeskus toimitetaan asennuspaikalle, ja tarvittaessa toimittaja osallistuu myös käyttöönottoon.
Milloin kannattaa valita erillinen suunnittelija ja erillinen toimittaja?
Erillinen suunnittelija ja erillinen kennokeskuksen toimittaja kannattaa valita silloin, kun tilaajalla on jo vahva tekninen osaaminen, projekti on poikkeuksellisen laaja tai tilaaja haluaa kilpailuttaa suunnittelun ja valmistuksen toisistaan riippumatta. Myös tilanteissa, joissa suunnittelija on jo aloittanut työn ennen toimittajan valintaa, erillinen malli on luonteva.
Julkisissa hankinnoissa kilpailuttamisvelvoite voi käytännössä edellyttää, että suunnittelu ja hankinta erotetaan toisistaan. Tällöin erillinen suunnittelija tuottaa toimittajasta riippumattoman teknisen määrittelyn, joka toimii tarjouspyynnön pohjana.
On kuitenkin syytä huomioida, että erillinen malli lisää koordinaatiotarvetta ja voi pidentää projektin läpimenoaikaa. Vastuunjako on myös sovittava selkeästi: kuka vastaa, jos suunnitelman ja valmistetun laitteen välillä ilmenee ristiriita?
Mitä kennokeskuksen toimittajalta kannattaa vaatia?
Kennokeskuksen toimittajalta kannattaa vaatia ennen kaikkea teknistä kokonaisosaamista, selkeää dokumentaatiota ja todennettua kokemusta vastaavista projekteista. Toimittajan tulee hallita sekä suunnittelu että valmistus ja pystyä vastaamaan teknisiin kysymyksiin koko projektin ajan.
Konkreettisesti toimittajalta kannattaa edellyttää seuraavia asioita:
- Standardinmukaisuus: Kennokeskuksen tulee täyttää sovellettavat IEC-standardit ja sähköturvallisuusmääräykset.
- Tehdastestauspöytäkirja: Kirjallinen dokumentti siitä, mitä on testattu ja millä tuloksilla.
- Kattava dokumentaatio: Piirikaaviot, pääkaaviot, komponenttilistat ja huolto-ohjeet toimituksen mukana.
- Referenssit: Näyttöä vastaavanlaisista toimituksista, esimerkiksi teollisuuden, sähkönjakeluyhtiöiden tai datakeskusten projekteista.
- Huolto- ja varaosapalvelu: Selkeä lupaus siitä, miten varaosat ja huolto on järjestetty elinkaaren aikana.
- Yhteyshenkilö: Nimetty tekninen vastuuhenkilö, joka tuntee projektin alusta loppuun.
Me UTU:lla valmistamme sähkökeskukset ja kennokeskukset omissa tuotantotiloissa Ulvilassa, jolloin suunnittelu, valmistus ja laadunvalvonta pysyvät saman katon alla koko prosessin ajan.
Sopiiko yhdistetty suunnittelu ja hankinta kaikenkokoisiin projekteihin?
Yhdistetty suunnittelu- ja hankintamalli sopii käytännössä kaikenkokoisiin kennokeskusprojekteihin, pienistä teollisuuskohteista suuriin sähkönjakeluverkkoihin ja datakeskuksiin. Mallin hyödyt korostuvat erityisesti projekteissa, joissa aikatauluun tai tekniseen vaativuuteen liittyy paineita.
Pienissä ja keskisuurissa projekteissa yhdistetty malli säästää aikaa ja vähentää hallinnollista taakkaa. Tilaaja asioi yhden toimittajan kanssa, sopimuksia on vähemmän ja kokonaisuuden koordinointi on yksinkertaisempaa.
Suurissa projekteissa, kuten teollisuuslaitosten tai datakeskusten sähköistyksissä, yhdistetty malli toimii parhaiten silloin, kun toimittajalla on riittävä kapasiteetti ja kokemus vaativista kokonaistoimituksista. Tällöin kannattaa varmistaa, että toimittaja pystyy skaalaamaan resurssejaan projektin laajuuden mukaan ja hallitsee myös vaativammat tekniset erityisvaatimukset.
Ainoa tilanne, jossa yhdistetty malli ei välttämättä ole paras valinta, on se, kun tilaajalla on jo valmiina yksityiskohtainen tekninen suunnitelma tai hankintastrategia edellyttää erillistä kilpailutusta. Muutoin yhdistetty malli on useimmiten sekä kustannustehokkain että riskienhallinnaltaan selkein vaihtoehto kennokeskuksen hankintaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miten latausaseman käyttö jaetaan oikeudenmukaisesti taloyhtiössä?
- Mitkä ovat yleisimmät virheet latausaseman hankinnassa taloyhtiölle?
- Mistä kannattaa ostaa sähköauton latausasema yritykselle?
- Miten kennokeskus parantaa sähköverkon turvallisuutta?
- Milloin energiavarastoon investoiminen kannattaa yritykselle?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
