Kyllä, sama energiavarasto voi sekä osallistua reservimarkkinoille että pienentää kiinteistön sähkökuluja. Akku palvelee kahta tarkoitusta, kun sen kapasiteetti ja teho jaetaan älykkäästi huipputehon leikkauksen, kulutuksen siirron ja reservimarkkinakäytön kesken. Yhdistetty käyttö sopii parhaiten yrityksille ja kiinteistöille, joilla on riittävä sähköliittymä ja tasainen kulutusprofiili.
Käymme alla läpi, miten yhdistetty käyttö toimii käytännössä, mitkä markkinat tulevat kyseeseen ja milloin järjestely on taloudellisesti perusteltu.
Miten yksi akku palvelee kahta tarkoitusta?
Yksi akkuvarasto palvelee kahta tarkoitusta, koska sen teho ja kapasiteetti jaetaan ajallisesti ja ohjausohjelmiston avulla. Kun kiinteistön kulutus on korkeimmillaan, akku leikkaa huipputehoa. Muulloin akun käytettävissä oleva teho on tarjolla reservimarkkinoille. Ohjausjärjestelmä päättää tilannekohtaisesti, kumpi käyttö on kannattavampaa.
Käytännössä kiinteistön akkuvarasto toimii usein pienellä osalla kapasiteetistaan. Huipputehon leikkaus vaatii tehoa vain lyhyinä jaksoina, ja kulutuksen siirto eli load shifting hyödyntää edullisia sähkön hintajaksoja. Reservimarkkinoilla taas ratkaisevaa on akun kyky reagoida nopeasti verkon taajuuden muutoksiin. Nämä käyttötavat eivät sulje toisiaan pois, kunhan akun varausaste pidetään sopivalla alueella ja ohjaus huomioi molemmat tarpeet.
Sähkövarastot ovat lisäksi osa Suomen kriittistä infrastruktuuria, sillä ne auttavat pitämään koko sähköverkon toiminnan luotettavana. Reservimarkkinoille osallistuva kiinteistö tukee siis samalla koko sähköjärjestelmän vakautta.
Mitkä reservimarkkinat sopivat kiinteistön akkuvarastolle?
Kiinteistön akkuvarastolle sopivimpia ovat nopeat taajuusreservit, erityisesti FCR-N ja FCR-D, sekä tarpeen mukaan aFRR-säätösähkömarkkina. Akku soveltuu näihin hyvin, koska se reagoi sekunneissa ja pystyy sekä lataamaan että purkamaan. Markkinavalinta riippuu akun koosta, ohjausjärjestelmästä ja siitä, kuinka paljon tehoa halutaan pitää tarjolla.
Taajuusreservit (FCR) tasapainottavat sähköverkon taajuutta. FCR-N reagoi taajuuden normaaleihin vaihteluihin molempiin suuntiin, kun taas FCR-D varautuu poikkeustilanteisiin, joissa taajuus poikkeaa selvästi. Fingrid ylläpitää näitä markkinoita, ja akkuvarastot ovat niissä luonteva toimija, koska ne vastaavat tarpeeseen nopeammin kuin perinteiset voimalaitokset.
Kysyntäjousto on laajempi käsite, jossa kulutusta tai varastoitua energiaa ohjataan verkon tarpeen mukaan. Akkuvarasto tekee kysyntäjouston helpoksi, koska kiinteistön oma toiminta ei häiriinny: akku joustaa kulutuksen puolesta.
Mitä tarvitaan reservimarkkinoille pääsyyn?
Reservimarkkinoille pääsyyn tarvitaan riittävän kokoinen akkuvarasto, nopea ohjausjärjestelmä, mittaus- ja tiedonsiirtoyhteydet sekä sopimus markkinatoimijan kanssa. Useimmiten kiinteistön omistaja ei osallistu markkinoille suoraan, vaan toimii aggregaattorin tai operointipalvelun kautta, joka hoitaa tarjoukset ja Fingridin vaatimukset.
Käytännön edellytyksiä ovat:
- Riittävä teho: ratkaisumme alkavat 100 kVA:n tehosta, ja pienin kohde on kiinteistö, jonka sulakekoko on vähintään 3×160 A.
- Erillinen invertteri: akulla on oma erillinen invertterinsä, sillä ratkaisumme eivät tue hybridi-inverttereitä. Tämä varmistaa käyttövarman toiminnan, kun aurinkovoimalla ja akulla on omat invertterinsä.
- Etämonitorointi: akku liitetään SoLive-pilvipalveluun, jonka kautta kuntoa seurataan etänä. Palvelin sijaitsee Euroopassa ja täyttää relevantit tietoturvastandardit.
- Operointipalvelu: tarjoamme avaimet käteen -ratkaisuna CheckWatt-operointipalvelut, joiden kautta markkinaosallistuminen hoituu. Laitteistomme avoimet rajapinnat (Modbus TCP/IP) mahdollistavat kuitenkin myös liittämisen muiden toimijoiden operointipalveluihin.
Vaikuttaako reservikäyttö akun kestoon ja sähkökuluihin?
Reservikäyttö lisää akun lataus- ja purkusyklejä jonkin verran, mutta oikein mitoitettu LFP-akusto kestää käytön hyvin. Sähkökuluihin yhdistetty käyttö vaikuttaa myönteisesti, kun huipputehon leikkaus pienentää tehomaksuja ja reservituotot kattavat osan investoinnista. Ohjauksen laatu ratkaisee molemmat.
Akun kesto
Sähkövarastomme perustuvat LFP-akkukemiaan, joka tunnetaan hyvästä syklinkestävyydestä. Akkukennoja ei vaihdeta elinkaaren aikana. Voimme kuitenkin esittää arvioita akuston kapasiteetin muutoksista elinkaaren aikana, joten käyttäjä näkee etukäteen, miten yhdistetty käyttö vaikuttaa akun ikääntymiseen. Taajuusreservikäytössä akun varausastetta pidetään tyypillisesti kohtalaisella tasolla, mikä on akulle lempeää.
Sähkökulut
Kiinteistön sähkökuluja pienentävät huipputehon leikkaus, joka madaltaa tehomaksua, sekä kulutuksen siirto, jossa energiaa ladataan edullisen hinnan aikaan ja puretaan kalliimmilla tunneilla. Reservimarkkinoiden tuotot tulevat näiden päälle. Ohjausjärjestelmä huolehtii siitä, ettei reservitarjous vie akun kapasiteettia silloin, kun kiinteistö tarvitsee huipun leikkausta.
Milloin yhdistetty käyttö on taloudellisesti kannattavaa?
Yhdistetty käyttö on kannattavaa, kun kiinteistöllä on selvä kulutushuippu tai merkittävä tehomaksu ja akkuvarasto on mitoitettu riittävän suureksi reservimarkkinoille. Mitä suurempi liittymä ja mitä vaihtelevampi kulutus, sitä enemmän akku pystyy tuottamaan molemmilla käyttötavoilla. Kannattavuus tulee aina laskea kohdekohtaisesti.
Kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
- Tehomaksun suuruus ja kulutushuippujen jyrkkyys
- Sähkön hintavaihtelut, jotka mahdollistavat kulutuksen siirron
- Reservimarkkinoiden hintataso, joka vaihtelee ajan myötä
- Akun mitoitus suhteessa kiinteistön tehotarpeeseen
- Operointipalvelun kustannukset ja tuottojen jakomalli
Reservimarkkinoiden hinnat muuttuvat markkinatilanteen mukaan, eikä tulevia tuottoja voi luvata. Siksi suosittelemme tarkastelemaan kannattavuutta useilla skenaarioilla ja pitämään huipputehon leikkauksen säästöt vakaana perustana. Sähkövarastoa voi hyödyntää myös omatuotetun aurinkosähkön käytön lisäämiseen sekä teholatauskentillä huipputehon kasvattamiseen ilman liittymäkoon suurentamista, mikä parantaa kokonaiskannattavuutta entisestään.
Millaista automaatiota yhdistetty käyttö vaatii?
Yhdistetty käyttö vaatii energianhallintajärjestelmän, joka ohjaa akkua reaaliajassa kiinteistön kulutuksen, sähkön hinnan ja reservimarkkinan vaatimusten mukaan. Järjestelmän on priorisoitava huipputehon leikkaus, kulutuksen siirto ja reservitarjoukset sekä reagoitava taajuuden muutoksiin sekunneissa.
Automaation keskeiset osat ovat:
- Mittaus: kiinteistön kokonaiskulutusta ja verkkopisteen tehoa seurataan jatkuvasti.
- Ohjauslogiikka: ohjelmisto jakaa akun tehon ja kapasiteetin eri käyttötarkoitusten kesken.
- Rajapinnat: avoimet Modbus TCP/IP -rajapinnat yhdistävät akun kiinteistöautomaatioon ja operointipalveluun.
- Etävalvonta: SoLive-pilvipalvelu mahdollistaa akun kunnon ja toiminnan seurannan etänä.
Tuotamme itse sähkökeskuksia ja kojeistoja sekä toimitamme kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, joten pystymme tarkastelemaan akkuvaraston liittämistä osaksi kiinteistön kokonaisuutta. Jos haluat selvittää, sopiiko yhdistetty käyttö kiinteistöllesi, ota yhteyttä Sähkövarastot-palveluumme, niin käymme kohteen tehotarpeet ja kannattavuuden läpi yhdessä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miten latausaseman käyttö jaetaan oikeudenmukaisesti taloyhtiössä?
- Millainen kennokeskus kannattaa hankkia?
- 5 merkkiä siitä että kennokeskuksesi ei vastaa nykyistä kuormitusta
- Miksi teollisuusyritys tarvitsee energiavaraston verkkoliittymän lisäksi?
- Mitä vihreä siirtymä tarkoittaa teollisuusyritykselle käytännössä?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
