Kuinka monta kennoa kennokeskuksessa tyypillisesti tarvitaan?

Me olemme UTU
Lukuaika: 5 min

Kennokeskuksessa tarvitaan tyypillisesti 4–20 kennoa, mutta todellinen tarve vaihtelee huomattavasti kohteen koon, sähkönkulutuksen ja liittymien määrän mukaan. Pienessä teollisuuskiinteistössä riittää usein alle kymmenen kennoa, kun taas suuressa teollisuuslaitoksessa tai datakeskuksessa kennojen määrä voi nousta useisiin kymmeniin. Alla käymme läpi tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat kennokeskuksen mitoitukseen.

Mistä kennojen tarve kennokeskuksessa muodostuu?

Kennokeskuksen kennojen tarve muodostuu siitä, kuinka monta erillistä sähkönsyöttöä, lähtöä tai toimintoa tarvitaan hallittavaksi ja suojattavaksi. Jokainen merkittävä sähkökuluttaja tai syöttö saa oman kennonsa, jolloin viat voidaan eristää tarkasti ilman, että koko sähköjärjestelmä kärsii. Kennojen lukumäärä on siis suoraan yhteydessä sähköjärjestelmän rakenteeseen ja laajuuteen.

Käytännössä kennoja tarvitaan muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:

  • Pääsyöttö verkkoyhtiöltä
  • Generaattorin tai varavoimasyötön liitäntä
  • Yksittäiset lähdöt suurille moottoreille tai koneille
  • Muuntajien suojaus ja kytkentä
  • Mittaus ja valvonta
  • Kompensointilaitteet

Jokainen näistä toiminnoista vaatii oman, selkeästi erotetun kennonsa. Mitä enemmän erillisiä sähköisiä toimintoja tai kuormituspisteitä kohteessa on, sitä enemmän kennoja tarvitaan.

Kuinka monta kennoa pieni teollisuuskiinteistö tyypillisesti tarvitsee?

Pienessä teollisuuskiinteistössä kennokeskuksessa on tyypillisesti 4–10 kennoa. Tähän sisältyvät yleensä yksi tai kaksi syöttökennoa, muutama lähtökenno keskeisimmille laitteille sekä mahdollinen mittauskenno. Yksinkertaisimmissa kohteissa selvitään neljällä tai viidellä kennolla, jos sähkökuluttajia on vähän ja prosessit ovat suoraviivaisia.

Tyypillinen pienkohteen kennokeskus voi sisältää esimerkiksi seuraavat kennot:

  1. Pääsyöttökenno
  2. Mittauskenno
  3. Lähtökenno ilmanvaihtokoneelle
  4. Lähtökenno kompressorille tai muulle suuremmalle koneelle
  5. Lähtökenno valaistukselle tai muille apulaitteille

Jos kiinteistössä on useampia tuotantolinjoja tai erillisiä prosesseja, kennojen määrä kasvaa nopeasti jo tässä kokoluokassa. Sähkökeskuksen suunnittelu kannattaakin tehdä huolellisesti, jotta kapasiteetti riittää myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Mitkä tekijät kasvattavat kennojen määrää suurissa kohteissa?

Suurissa teollisuuslaitoksissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa ja datakeskuksissa kennojen määrä voi nousta kymmenistä jopa yli sataan. Kennojen määrää kasvattavat ennen kaikkea useat erilliset syöttöpisteet, monimutkaiset prosessit sekä tiukat vaatimukset käyttövarmuudelle ja selektiivisyydelle.

Keskeisimpiä kennojen määrää lisääviä tekijöitä ovat:

  • Useat liittymät tai muuntajat: Jokainen syöttö tarvitsee oman kennonsa.
  • Redundanssivaatimukset: Esimerkiksi datakeskuksissa tarvitaan kahdennetut syötöt ja varasyöttöjärjestelyt, mikä kaksinkertaistaa kennojen tarpeen.
  • Prosessien erottelu: Kriittiset ja ei-kriittiset kuormat erotetaan omiksi kokonaisuuksikseen.
  • Loistehon kompensointi: Isommissa kohteissa kompensointilaitteet vaativat omat kennonsa.
  • Mittaus- ja valvontalaitteet: Laajat energiamittaus- ja automaatiojärjestelmät lisäävät kennojen tarvetta.

Datakeskukset ovat hyvä esimerkki kohteista, joissa kennojen määrä on erityisen suuri. Niissä sähkön laatu ja toimitusvarmuus ovat ehdottomia vaatimuksia, joten kennokeskuksen mitoituksessa ei tingitä.

Pitääkö kennokeskukseen jättää varakennoja?

Kyllä, kennokeskukseen kannattaa aina jättää vähintään 20–30 prosenttia varakapasiteettia tulevaisuuden laajennuksia varten. Varakennot mahdollistavat uusien laitteiden, tuotantolinjojen tai sähköliittymien lisäämisen ilman, että koko kennokeskus joudutaan uusimaan. Tämä on yksi tärkeimmistä sähkökeskuksen suunnittelun periaatteista.

Varakennojen jättäminen on erityisen perusteltua seuraavista syistä:

  • Tuotantolaitokset kasvavat ja muuttuvat ajan myötä
  • Uudet energiajärjestelmät, kuten aurinkopaneelit tai sähköautojen latauspisteet, vaativat omat liitäntänsä
  • Kennokeskuksen fyysinen laajentaminen jälkikäteen on kallista ja työlästä
  • Varakennot parantavat järjestelmän joustavuutta muuttuvissa tilanteissa

Käytännössä varakennojen määrä sovitaan aina tapauskohtaisesti suunnitteluvaiheessa, mutta kokemuksen mukaan liian vähäinen varakapasiteetti kostautuu lähes poikkeuksetta muutaman vuoden sisällä.

Miten kennojen määrä vaikuttaa kennokeskuksen kokoon ja kustannuksiin?

Kennojen määrä on suoraan yhteydessä kennokeskuksen fyysiseen kokoon ja hintaan. Jokainen lisäkenno kasvattaa koteloa, lisää materiaalia ja vaatii enemmän asennustyötä. Karkeasti arvioiden yksi kenno voi lisätä kennokeskuksen kokonaiskustannuksia useilla tuhansilla euroilla riippuen kennon tyypistä ja varusteista.

Kustannuksiin vaikuttavat kennojen määrän lisäksi myös:

  • Jännitetaso: Keskijännitteinen kennokeskus on huomattavasti kalliimpi kuin pienjännitteinen.
  • Katkaisijatyypit: Ilmakatkaisijat ja vaijerivetoiset katkaisijat nostavat hintaa verrattuna kompaktikatkaisijoihin.
  • Automaatio ja mittaus: Älykkäät ohjaus- ja valvontajärjestelmät lisäävät kustannuksia mutta parantavat käyttövarmuutta.
  • Kotelointiluokka ja materiaalit: Vaativiin ympäristöihin soveltuvat kennokeskukset ovat kalliimpia.

Kennokeskuksen mitoituksessa on tärkeää löytää tasapaino nykyisten tarpeiden ja tulevan kasvun välillä. Liian niukka mitoitus johtaa kalliisiin muutostöihin, mutta turha ylimitoitus nostaa investointikustannuksia tarpeettomasti.

Kuka määrittelee tarvittavan kennojen määrän suunnitteluvaiheessa?

Tarvittavan kennojen määrän määrittelee ensisijaisesti sähkösuunnittelija yhdessä asiakkaan ja kennokeskuksen toimittajan kanssa. Suunnittelija analysoi kohteen sähkönkulutuksen, prosessit, turvallisuusvaatimukset ja tulevaisuuden laajennustarpeet, minkä perusteella laaditaan tekninen erittely kennokeskukselle.

Suunnitteluprosessiin osallistuu tyypillisesti useita osapuolia:

  • Sähkösuunnittelija vastaa teknisistä vaatimuksista ja mitoituksesta
  • Tilaaja tai käyttäjä tuo esiin prosessivaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet
  • Kennokeskuksen valmistaja tarjoaa asiantuntemusta toteutettavuudesta ja vaihtoehtoisista ratkaisuista
  • Sähköurakoitsija ottaa kantaa asennettavuuteen ja käytännön toteutukseen

Me UTU:lla osallistumme mielellämme suunnitteluvaiheeseen jo varhaisessa vaiheessa. Asiantuntijamme voivat auttaa arvioimaan kennojen tarpeen ja löytämään optimaalisen ratkaisun, joka palvelee sekä nykyisiä että tulevia vaatimuksia. Huolellinen sähkökeskuksen suunnittelu on investointi, joka maksaa itsensä takaisin koko elinkaaren aikana.

Ota yhteyttä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli

Uusimmat artikkelit

Katso kaikki