Mitä kennokeskuksen valinnassa pitää ottaa huomioon?

Kennokeskuksen valinta on päätös, joka vaikuttaa koko sähköjärjestelmän luotettavuuteen, turvallisuuteen ja ylläpidettävyyteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Väärä valinta voi tarkoittaa kalliita korjauksia, tuotantokatkoksia tai pahimmillaan vaaratilanteita. Oikein mitoitettu ja suunniteltu kennokeskus puolestaan palvelee häiriöttömästi vaativimmassakin ympäristössä. Tässä artikkelissa käymme läpi ne keskeiset tekijät, jotka kannattaa ottaa huomioon kennokeskuksen valinnassa.

Mikä on kennokeskus ja mihin sitä käytetään?

Kennokeskus on modulaarinen sähkönjakelujärjestelmä, jossa yksittäiset toiminnalliset yksiköt eli kennot on sijoitettu omiin osastoituihin tiloihinsa yhteiseen koteloon. Tämä rakenne erottaa kennokeskuksen perinteisestä sähkökeskuksesta ennen kaikkea turvallisuuden ja huollettavuuden osalta: yhtä kennoa voidaan huoltaa tai vaihtaa ilman, että koko järjestelmä on sammutettava.

Kennokeskuksia käytetään laajasti teollisuuden sähköistyksessä, kiinteistöjen pää- ja nousukeskuksina sekä moottorilähtökeskuksina. Ne soveltuvat kohteisiin, joissa sähkönjakelun luotettavuus on kriittistä: tuotantolaitokset, sairaalat, datakeskukset ja suuret kiinteistöt ovat tyypillisiä käyttökohteita. Kennokeskus on erityisen perusteltu valinta silloin, kun sähköjärjestelmään on myöhemmin tarpeen tehdä muutoksia tai laajennuksia ilman merkittäviä käyttökatkoksia.

Mitä teknisiä vaatimuksia kennokeskukselle pitää määritellä?

Teknisten vaatimusten määrittely on kennokeskuksen valinnan tärkein lähtökohta. Ennen toimittajan kontaktointia on syytä selvittää ainakin seuraavat parametrit:

  • Nimellisjännite ja -virta: Järjestelmän käyttöjännite sekä suurin odotettavissa oleva kuormavirta määrittävät perusmitoituksen.
  • Oikosulkukestoisuus: Kennokeskuksen on kestettävä verkon oikosulkuvirta vaurioitumatta. Tämä arvo on selvitettävä verkkoyhtiöltä tai laskettava järjestelmäkohtaisesti.
  • Lähtöjen lukumäärä ja tyyppi: Kuinka monta lähtöä tarvitaan, minkä tyyppisiä ne ovat ja tarvitaanko varauksia tulevaa laajennusta varten?
  • Mittaus- ja ohjausvaatimukset: Tarvitaanko energiamittauksia, kaukovalvontaa tai automaatioliityntöjä?
  • Mahdolliset kompensointilaitteet ja muuntajat: Kokonaisratkaisu voi sisältää myös loistehon kompensointia tai jännitteenmuuntoa.

Hyvä toimittaja auttaa teknisten vaatimusten kartoittamisessa jo projektin alkuvaiheessa. Me UTU:lla olemme tottuneet suunnittelemaan kennokeskusratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa alusta lähtien, jolloin lopputulos vastaa täsmälleen todellista tarvetta.

Miten kennokeskuksen suojausluokka valitaan asennusympäristön mukaan?

Suojausluokka eli IP-luokitus kertoo, kuinka hyvin kennokeskuksen kotelo suojaa sisäiset komponentit pölyltä ja vedeltä. Väärä suojausluokka voi johtaa ennenaikaisiin vikoihin tai vaaratilanteisiin, joten asennusympäristön olosuhteet on arvioitava huolellisesti.

Kuivissa sisätiloissa, kuten toimistorakennuksissa tai lämpimissä teknisissä tiloissa, riittää usein IP31 tai IP41. Teollisuushalleissa, joissa esiintyy pölyä tai roiskevettä, suositellaan vähintään IP54-luokkaa. Ulkotiloissa tai erittäin kosteissa ympäristöissä saatetaan tarvita IP65 tai korkeampi luokitus.

Suojausluokan lisäksi on arvioitava myös IK-luokitus eli iskunkestävyys. Tiloissa, joissa kennokeskus voi altistua mekaanisille iskuille, kuten tuotantolaitoksissa tai julkisissa tiloissa, korkeampi IK-luokitus pidentää laitteen käyttöikää merkittävästi. Me suunnittelemme kennokeskuksemme niin, että ne toimivat luotettavasti sekä kuivissa että kosteissa tiloissa.

Mitä eroa on kiinteällä ja ulosvedettävällä kennokeskusrakenteella?

Kennokeskukset voidaan toteuttaa joko kiinteällä tai ulosvedettävällä rakenteella, ja valinta vaikuttaa merkittävästi huollettavuuteen, käyttövarmuuteen ja kustannuksiin.

Kiinteässä rakenteessa komponentit on asennettu paikoilleen ilman irrotusmahdollisuutta jännitteisestä järjestelmästä. Tämä ratkaisu on yksinkertaisempi ja edullisempi, mutta huolto- ja korjaustoimenpiteet edellyttävät yleensä koko kennon tai laajemman kokonaisuuden jännitteettömäksi tekemistä.

Ulosvedettävässä eli vetolaatikkorakenteessa yksittäinen kenno voidaan irrottaa ja vaihtaa nopeasti ilman muun järjestelmän sammuttamista. Tämä on merkittävä etu kohteissa, joissa käyttövarmuus on kriittistä, kuten prosessiteollisuudessa tai sairaaloissa. Ulosvedettävä rakenne nostaa hankintahintaa, mutta vähentää elinkaarikustannuksia, kun huoltoajat lyhenevät ja tuotantokatkokset minimoidaan.

Kennokeskuksen hinta muodostuu siis paitsi itse laitteesta, myös sen käyttöiän aikaisista huolto- ja käyttökustannuksista. Pitkällä tähtäimellä ulosvedettävä rakenne voi osoittautua kokonaistaloudellisemmaksi ratkaisuksi vaativissa kohteissa.

Mitä standardeja ja sertifikaatteja kennokeskukselta vaaditaan?

Kennokeskusten suunnittelussa ja valmistuksessa noudatetaan kansainvälisiä IEC-standardeja, joista keskeisin on IEC 61439. Tämä standardi määrittelee pienjännitteisten kojeistojen ja ohjauskeskusten vaatimukset kattaen muun muassa lämpötilannousun, oikosulkukestoisuuden ja eristysominaisuudet.

Tyyppitestattu kennokeskus tarkoittaa, että tuote on käynyt läpi standardin mukaiset testit akkreditoidussa laboratoriossa. Tyyppitestaus antaa tilaajalle varmuuden siitä, että tuote toimii lupausten mukaisesti myös vaativissa olosuhteissa. Kannattaa aina varmistaa, että toimittajan tarjoama kennokeskus on asianmukaisesti tyyppitestattu ja dokumentoitu.

Suomessa kennokeskuksen asennus on tehtävä sähköturvallisuuslain ja Tukesin määräysten mukaisesti. Asennuksen saa suorittaa vain pätevä sähköurakoitsija, ja käyttöönottotarkastus on dokumentoitava asianmukaisesti. Laadukkaiden tuotteiden pitkä kokemus, aktiivinen tuotekehitys sekä tyyppitestatut tuotteet takaavat, että me UTU:lla voimme seistä tuotteidemme takana täysin luottavaisin mielin.

Miten kennokeskuksen toimittaja kannattaa valita?

Oikean toimittajan valinta on yhtä tärkeää kuin itse kennokeskuksen tekninen valinta. Hyvä toimittaja ei ainoastaan toimita laitetta, vaan tukee asiakasta koko projektin ajan suunnittelusta käyttöönottoon ja sen jälkeiseen ylläpitoon.

Toimittajaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

  1. Kokemus ja referenssit: Onko toimittajalla näyttöä vastaavanlaisista projekteista? Pitkä kokemus alalta kertoo kyvystä ratkaista myös yllättävät haasteet.
  2. Kokonaistoimituskyky: Voiko toimittaja toimittaa kennokeskuksen lisäksi myös muuntajat, kompensointilaitteet, käynnistimet ja muut oheistuotteet asennettuna, koestettuna ja käyttöönotettuna?
  3. Tuotekehitys ja komponenttituntemus: Tekeekö toimittaja aktiivista tuotekehitystä ja onko sillä yhteistyötä johtavien komponenttivalmistajien kanssa?
  4. Huolto ja varaosasaatavuus: Miten nopeasti varaosia on saatavilla vikatilanteessa? Onko huoltopalvelu saatavilla tarvittaessa?
  5. Kotimaisuus ja toimitusvarmuus: Kotimainen valmistus lyhentää toimitusaikoja ja helpottaa yhteydenpitoa projektin aikana.

Me UTU:lla olemme valmistaneet sähkökeskuksia yli 100 vuoden ajan kotimaisissa tuotantotiloissa Ulvilassa. Tarjoamme kennokeskusratkaisut avaimet käteen, mikä tarkoittaa, että asiakas saa yhden vastuullisen kumppanin koko projektin ajaksi. Pitkä historia, kotimainen tuotanto ja tinkimätön laatu tekevät meistä luotettavan valinnan niin teollisuuden kuin vaativien kiinteistökohteiden tarpeisiin.

Kennokeskuksen valinta on investointi, joka kannattaa tehdä harkiten. Oikein valittu ja asennettu kennokeskus palvelee luotettavasti vuosikymmeniä, tukee sähköjärjestelmän muunneltavuutta ja varmistaa henkilöturvallisuuden kaikissa olosuhteissa. Ota yhteyttä ja kerro tarpeistasi, niin autamme löytämään juuri teidän kohteeseenne sopivimman ratkaisun.

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli