Sopiva kennokeskus kiinteistöön löytyy kartoittamalla ensin kiinteistön tehontarve, asennusympäristö ja tulevaisuuden laajennustarpeet. Oikea valinta riippuu siitä, onko kyseessä teollisuuskiinteistö, toimistorakennus, datakeskus vai jokin muu kohde, sillä jokainen käyttötarkoitus asettaa sähkönjakelulle omat vaatimuksensa. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka ohjaavat kennokeskuksen valintaa.
Mihin kennokeskusta käytetään kiinteistössä?
Kennokeskus on kiinteistön sähkönjakeluverkon sydän: se vastaanottaa sähkön syöttökaapelilta, jakaa sen eri kuluttajaryhmille ja suojaa sähköverkon oikosuluilta sekä ylikuormituksilta. Kennokeskus mahdollistaa myös sähköverkon selektiivisen suojauksen, jolloin yksittäinen vika ei kaada koko kiinteistön sähkönsyöttöä.
Käytännössä kennokeskuksia asennetaan hyvin erilaisiin kohteisiin:
- Teollisuuskiinteistöt, joissa tarvitaan suuria tehoja ja luotettavaa suojausta raskaalle tuotantolaitteistolle
- Toimisto- ja liikerakennukset, joissa sähkönjakeluverkko palvelee valaistusta, ilmastointia ja IT-infrastruktuuria
- Datakeskukset, joissa kennokeskuksen luotettavuus ja redundanssi ovat kriittisiä, sillä sähkönjakelun katko voi aiheuttaa merkittäviä tietojenkäsittelyongelmia
- Sairaalat ja julkiset rakennukset, joissa sähkönsyötön jatkuvuus on turvallisuuskysymys
- Asuinkiinteistöt ja taloyhtiöt, joissa kennokeskus jakaa sähkön asunnoille ja yhteistiloille
Kennokeskuksen rooli on siis huolehtia siitä, että oikea määrä sähköä päätyy oikeaan paikkaan turvallisesti ja hallitusti. Hyvä kennokeskusratkaisu ei pelkästään täytä tämänhetkisiä tarpeita vaan jättää myös tilaa kasvulle.
Mitä teknisiä vaatimuksia kennokeskukselle on?
Kennokeskuksen tulee täyttää sekä kansalliset että eurooppalaiset sähköturvallisuusstandardit, joista keskeisin on IEC 61439 -standardi. Se määrittelee muun muassa kotelointiluokan, oikosulkukestoisuuden, erotusmuodon ja sähköturvallisuusvaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen on edellytys sille, että kennokeskus voidaan ottaa käyttöön.
Teknisten vaatimusten kannalta tärkeimmät tekijät ovat:
- Nimellisvirta ja oikosulkukestoisuus: Kennokeskuksen on kestettävä kiinteistön maksimikuorma sekä mahdolliset oikosulkuvirrat vaurioitumatta.
- Kotelointiluokka (IP-luokka): Asennusympäristö määrittää, kuinka hyvin kennokeskuksen on suojattava sisäosat pölyltä ja kosteudelta.
- Erotusmuoto: Standardi IEC 61439 määrittelee neljä erotusmuotoa, joista korkeammat luokat tarjoavat paremman suojan huoltohenkilöstölle ja rajoittavat vian leviämistä.
- Mittaus ja ohjaus: Monissa kiinteistöissä vaaditaan energianmittausta, kuormanohjausta tai kytkentää rakennusautomaatiojärjestelmään.
- Tulevaisuuden laajennettavuus: Hyvin suunniteltu kennokeskus jättää tilaa lisälähdöille ja uusille toiminnoille.
Teknisten vaatimusten selvittäminen kannattaa aloittaa kiinteistön sähkösuunnitelmista yhdessä pätevän sähkösuunnittelijan kanssa, joka osaa arvioida myös tulevat tarpeet.
Miten kiinteistön koko vaikuttaa kennokeskuksen valintaan?
Kiinteistön koko vaikuttaa suoraan kennokeskuksen kokoon, rakenteeseen ja teholuokkaan. Pienissä kiinteistöissä riittää usein yksinkertainen, kompakti kennokeskus, kun taas suurissa teollisuus- tai datakeskuskohteissa tarvitaan laajoja, modulaarisia ratkaisuja, joissa on useita syöttöjä ja lähtöjä.
Käytännössä kiinteistön koko vaikuttaa valintaan seuraavasti:
- Pienet kohteet (esimerkiksi pienehköt liiketilat tai toimistot): Standardikokoinen kennokeskus, jossa on rajattu määrä lähtöjä, on usein riittävä ja kustannustehokas ratkaisu.
- Keskisuuret kohteet (esimerkiksi teollisuushallit tai suuret asuinkiinteistöt): Kennokeskukselta vaaditaan enemmän lähtöjä, selkeää erotusmuotoa ja mahdollisuutta energianmittaukseen.
- Suuret kohteet (esimerkiksi datakeskukset, sairaalat tai suurteollisuus): Tarvitaan useita kennokeskuksia tai laajoja kennokeskusjärjestelmiä, joissa on redundanssia, automaattisia varavirtajärjestelmiä ja etävalvontamahdollisuuksia.
Kiinteistön kasvusuunnitelmat kannattaa ottaa huomioon jo hankintavaiheessa. Kennokeskuksen mitoittaminen ainoastaan nykyisen tarpeen mukaan voi johtaa kalliiseen saneeraukseen muutaman vuoden päästä.
Mikä on ero sisä- ja ulkoasennukseen tarkoitettujen kennokeskusten välillä?
Sisäasennukseen tarkoitettu kennokeskus on suunniteltu suojattuun, kuivaan tilaan, kuten sähkötilaan tai tekniseen huoneeseen. Ulkoasennukseen tarkoitettu kennokeskus sen sijaan on rakennettu kestämään säärasituksia, kosteutta ja lämpötilanvaihteluita, ja se vaatii korkeamman kotelointiluokan sekä usein myös lämmityksen ja tiivistyksen.
Konkreettiset erot näkyvät erityisesti näissä ominaisuuksissa:
- Kotelointiluokka: Sisäkeskuksissa riittää tyypillisesti IP31 tai IP41, kun ulkokeskuksissa tarvitaan vähintään IP54 tai korkeampi.
- Materiaalit ja pinnoitteet: Ulkokeskukset valmistetaan korroosionkestävistä materiaaleista tai suojataan erikoispinnoitteilla.
- Lämpötilanhallinta: Ulkokeskuksissa tarvitaan usein lämmittimiä talvipakkasia varten ja tuuletusta kesähelteillä, jotta laitteet toimivat luotettavasti.
- Huollettavuus: Ulkokeskukset suunnitellaan niin, että huolto onnistuu myös vaativissa sääolosuhteissa.
Valintaan vaikuttaa myös se, onko kiinteistöön ylipäätään mahdollista rakentaa erillistä sähkötilaa. Jos sopivaa sisätilaa ei ole, ulkoasennus on luonteva ratkaisu.
Milloin kennokeskus kannattaa räätälöidä vakiotuotteen sijaan?
Räätälöity kennokeskus kannattaa valita silloin, kun kiinteistön sähkönjakelutarpeet ovat poikkeukselliset, asennustila on epätavallinen tai vakiotuote ei täytä kaikkia toiminnallisia tai turvallisuusvaatimuksia. Räätälöinti on perusteltua erityisesti vaativissa kohteissa, kuten datakeskuksissa, sairaaloissa ja suuressa teollisuudessa.
Räätälöintiä kannattaa harkita seuraavissa tilanteissa:
- Kiinteistön tehontarve tai oikosulkuvirta ylittää vakiotuotteiden kapasiteetin
- Asennustila asettaa erityisiä vaatimuksia kennokeskuksen muodolle tai mitoille
- Tarvitaan erityisiä mittaus-, ohjaus- tai automaatiotoimintoja
- Kohteessa vaaditaan korkea redundanssi tai vikasietoisuus, kuten datakeskuksissa
- Kennokeskus on integroitava olemassa olevaan rakennusautomaatio- tai energianhallintajärjestelmään
Vakiotuote on puolestaan hyvä valinta, kun tehontarve on selkeästi standardin rajoissa, asennustila on tavanomainen ja toimitusaika on kriittinen tekijä. Räätälöidyn kennokeskuksen toimitusaika on yleensä pidempi, mutta se vastaa tarkasti kohteen todellisia tarpeita.
Mistä saa asiantuntija-apua kennokeskuksen valintaan?
Asiantuntija-apua kennokeskuksen valintaan saa parhaiten ottamalla yhteyttä suoraan kennokeskusten valmistajaan tai maahantuojaan, jolla on kokemusta vastaavista kohteista. Myös pätevä sähkösuunnittelija tai sähköurakoitsija osaa arvioida kiinteistön tarpeet ja suositella sopivaa ratkaisua.
Me UTU:lla olemme suunnitelleet ja toimittaneet sähkökeskuksia ja kennokeskuksia erilaisiin kohteisiin yli sadan vuoden ajan, teollisuushallista datakeskuksiin. Autamme asiakkaitamme löytämään ratkaisun, joka vastaa sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin, oli kyseessä sitten vakiotuote tai täysin räätälöity kokonaisuus.
Kennokeskuksen valinnassa kannattaa käydä läpi ainakin nämä askeleet:
- Selvitä kiinteistön tehontarve ja oikosulkuvirta sähkösuunnittelijan kanssa
- Kartoita asennusympäristö ja tilavaatimukset
- Määrittele tulevaisuuden laajennustarpeet
- Pyydä tarjous sekä vakiotuotteista että räätälöidystä vaihtoehdosta
- Varmista, että valittu kennokeskus täyttää IEC 61439 -standardin vaatimukset
Oikea kennokeskus on pitkäikäinen investointi, joka palvelee kiinteistöä vuosikymmeniä. Siksi asiantuntijan kuuleminen jo suunnitteluvaiheessa on aina kannattavaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Mitkä tekniset ominaisuudet ovat tärkeimpiä teollisuuden energiavarastossa?
- Kuka vastaa sähköautojen latausaseman huollosta taloyhtiössä?
- Mistä kannattaa hankkia laadukas sähköauton latausasema?
- Kannattaako energiavarastoa ylikuormittaa huippukulutuksen aikana?
- Kennokeskuksen kustannukset ja mihin hinta muodostuu
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
