Sähköauton latausasema toimii taloyhtiössä siten, että latauspisteet asennetaan pysäköintialueelle tai autotalliin, ja ne kytketään taloyhtiön sähköverkkoon. Asukas lataa autoaan omalla tunnistautumisellaan, ja kulutus mitataan asukaskohtaisesti. Taloyhtiö voi hallita sähkönkulutusta kuormanhallinnan avulla, jotta olemassa oleva sähköliittymä riittää kaikkien lataustarpeiden kattamiseen.
Ilman kuormanhallintaa taloyhtiön sähköliittymä tulee vastaan nopeammin kuin luulet
Moni taloyhtiö olettaa, että latausasemat voidaan asentaa suoraan ilman isompia sähköteknisiä muutoksia. Todellisuudessa jo muutama samanaikaisesti lataava auto voi ylittää olemassa olevan liittymän kapasiteetin, mikä johtaa sulakkeiden laukeamiseen tai pahimmillaan kalliiseen liittymän kokoluokan nostoon. Ratkaisu on älykäs kuormanhallinta, joka jakaa käytettävissä olevan tehon automaattisesti lataavien ajoneuvojen kesken ilman, että liittymää tarvitsee kasvattaa.
Epäselvä kustannusten jako jarruttaa latausasemahankkeen etenemistä taloyhtiössä
Yksi yleisimmistä syistä sille, että taloyhtiön latausasemahanke jää jumiin, on epäselvyys siitä, kuka maksaa mistäkin. Jos taloyhtiö ei ole etukäteen päättänyt, miten asennuskustannukset ja sähkölaskut jaetaan, syntyy helposti erimielisyyksiä asukkaiden välillä. Selkeä malli on se, että jokainen asukas maksaa oman kulutuksensa etämittaukseen perustuvan laskutuksen kautta, ja asennuskustannukset sovitaan yhtiökokouksessa ennen hankkeen käynnistämistä.
Mitä lataustapoja taloyhtiöön voidaan asentaa?
Taloyhtiöön voidaan asentaa useimmiten joko yksivaiheisia tai kolmivaiheisia AC-latauspisteitä, joiden teho vaihtelee tyypillisesti 3,7 kilowatista 22 kilowattiin. Tavallisimpia ratkaisuja ovat Mode 3 -latausasemat, jotka kommunikoivat ajoneuvon kanssa ja mahdollistavat älykkään lataustehon säädön.
Kerrostaloihin ja rivitaloihin sopivat erityisesti verkotettavat latausasemat, joita voidaan hallita etänä ja joihin voidaan liittää kuormanhallintajärjestelmä. Yksittäiset latauspisteet sopivat tilanteisiin, joissa vain yksi tai muutama asukas tarvitsee latausta, mutta useamman asunnon taloyhtiössä kannattaa heti alusta alkaen suunnitella skaalautuva järjestelmä, johon voidaan lisätä pisteitä tarpeen kasvaessa.
Latausnopeuden suhteen useimmille taloyhtiöasujille riittää 7,4 kilowatin yksivaiheinen tai 11 kilowatin kolmivaiheinen lataus, sillä auto on pysäköitynä useita tunteja kerrallaan. Nopea DC-pikalataus ei yleensä ole taloyhtiöympäristössä tarkoituksenmukainen ratkaisu sen korkeampien kustannusten ja lyhyen latausajan tarpeen vuoksi.
Kuka maksaa sähköauton latauksen taloyhtiössä?
Sähköauton latauksen kustannukset taloyhtiössä maksaa pääsääntöisesti se asukas, joka lataa autoaan. Kulutus mitataan asukaskohtaisella mittarilla tai älykkäällä laskutusjärjestelmällä, joka erottelee jokaisen latauspisteen kulutuksen taloyhtiön muusta sähkönkulutuksesta.
Asennuskustannusten jakamisesta päättää taloyhtiön yhtiökokous. Käytännössä kustannukset voidaan jakaa usealla tavalla: asukas voi itse rahoittaa oman latauspisteensä asennuksen, tai taloyhtiö voi investoida yhteiseen infrastruktuuriin ja periä kustannuksia osakkailta.
Laskutusmalli kannattaa sopia selkeästi ennen asennusta. Yleistyvä käytäntö on, että latausoperaattori hoitaa laskutuksen suoraan asukkaalle, jolloin taloyhtiö ei joudu hallinnoimaan sähkölaskujen jakamista. Tämä yksinkertaistaa hallintoa merkittävästi ja vähentää erimielisyyksiä.
Miten latausaseman asennus etenee taloyhtiössä?
Latausaseman asennus taloyhtiössä etenee suunnittelusta yhtiökokouspäätökseen ja siitä asennustyöhön. Prosessi käynnistyy tarpeen kartoituksella ja sähköteknisellä selvityksellä, etenee päätöksentekoon ja päättyy käyttöönottoon. Koko prosessi kestää tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.
- Tarpeen kartoitus: Selvitetään, kuinka moni asukas tarvitsee latauspisteen nyt ja lähitulevaisuudessa, sekä arvioidaan pysäköintialueen soveltuvuus.
- Sähkötekninen selvitys: Ammattisähköasentaja tai suunnittelija arvioi taloyhtiön sähköliittymän kapasiteetin ja sen, tarvitaanko kuormanhallintaa tai liittymän vahvistamista.
- Tarjouspyyntö ja suunnittelu: Pyydetään tarjoukset asennuksesta ja laitteistoista, vertaillaan ratkaisuja ja valitaan sopiva kokonaisuus.
- Yhtiökokouspäätös: Taloyhtiön yhtiökokous hyväksyy hankkeen ja päättää kustannusten jaosta. Päätökseen tarvitaan yleensä enemmistö äänistä.
- Asennus ja käyttöönotto: Valtuutettu sähköurakoitsija tekee asennustyön, jonka jälkeen järjestelmä testataan ja asukkaat perehdytetään käyttöön.
Hyvä suunnittelu etukäteen säästää rahaa ja vaivaa. Erityisesti kaapelointireittien ja sähkökeskuksen kapasiteetin huolellinen arviointi alussa estää kalliit muutostyöt myöhemmin, kun latausasemien määrä kasvaa.
Mitä kuormanhallinta tarkoittaa taloyhtiön latauksessa?
Kuormanhallinta tarkoittaa järjestelmää, joka seuraa taloyhtiön kokonaissähkönkulutusta reaaliajassa ja jakaa latausasemien käytettävissä olevan tehon automaattisesti. Kun useampi auto latautuu samanaikaisesti, järjestelmä säätää jokaisen latauspisteen tehoa niin, ettei sähköliittymän maksimiteho ylity.
Ilman kuormanhallintaa jokainen latausasema ottaisi täyden tehonsa samanaikaisesti, mikä voisi ylikuormittaa liittymän. Kuormanhallinta ratkaisee tämän jakamalla tehon tasaisesti tai priorisoimalla lataukset esimerkiksi aikataulun tai asukaskohtaisten asetusten mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että auto latautuu hieman hitaammin ruuhka-aikoina, mutta latautuu silti kunnolla yön aikana.
Dynaaminen kuormanhallinta on kehittyneempi versio, jossa järjestelmä ottaa huomioon myös taloyhtiön muun sähkönkulutuksen vaihtelut. Kun kiinteistön muut laitteet kuluttavat vähemmän, latausasemat saavat enemmän tehoa, ja päinvastoin. Tämä mahdollistaa useamman latausaseman asentamisen ilman liittymän kokoluokan nostoa.
Mitä latausaseman hankinnassa kannattaa huomioida taloyhtiössä?
Taloyhtiön latausasemahankinnassa tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat skaalautuvuus, kuormanhallintaominaisuudet, laskutusjärjestelmä ja yhteensopivuus taloyhtiön sähköinfrastruktuurin kanssa. Halvimman ratkaisun valitseminen ilman näitä ominaisuuksia johtaa usein lisäkustannuksiin myöhemmin.
Skaalautuvuus on erityisen tärkeä kriteeri. Vaikka taloyhtiössä olisi aluksi vain muutama sähköauton omistaja, kannattaa kaapelointi ja sähkökeskuksen kapasiteetti mitoittaa jo alussa tulevaisuuden tarpeita varten. Jälkikäteen tehtävä kaapelointi on moninkertaisesti kalliimpaa kuin alkuperäisen asennuksen yhteydessä tehty varaus.
Laitteiston valinnassa kannattaa suosia avoimia standardeja, kuten OCPP-protokollaa (Open Charge Point Protocol), joka mahdollistaa eri valmistajien laitteiden ja hallintajärjestelmien yhteensopivuuden. Tämä estää toimittajalukituksen ja antaa taloyhtiölle vapauden vaihtaa palveluntarjoajaa tarvittaessa.
Me UTU:lla tarjoamme taloyhtiöille UTU-X-latausasemakokonaisuuksia, jotka on suunniteltu nimenomaan kerros- ja rivitaloympäristöihin. Ratkaisuihin kuuluu kuormanhallinta, etäseuranta ja asukaskohtainen laskutus valmiina paketissa, joten taloyhtiön ei tarvitse koota järjestelmää osista eri toimittajilta.
