Sähköauton latausasemaa hankkiessa kannattaa vertailla ennen kaikkea lataustehoa, lataustyyppiä, älylatausominaisuuksia sekä standardien yhteensopivuutta. Oikea valinta riippuu käyttöympäristöstä: kotipistoke, taloyhtiön yhteinen latauspiste ja yrityksen latausinfrastruktuuri asettavat kaikki erilaisia vaatimuksia. Seuraavat kysymykset auttavat tekemään vertailun järjestelmällisesti.
Mikä lataustehon tarve sopii eri käyttötilanteisiin?
Lataustehon tarve riippuu siitä, kuinka nopeasti auto halutaan ladata ja kuinka paljon autolla ajetaan päivittäin. Kotikäyttöön riittää yleensä 7,4 kilowatin yksivaiheinen latauspiste, joka lataa tavallisen sähköauton yön aikana täyteen. Taloyhtiöissä ja yrityksissä 11 tai 22 kilowatin kolmivaiheinen latausasema on käytännöllisempi valinta.
Käytännön nyrkkisääntö on yksinkertainen: mitä enemmän autolla ajetaan päivässä ja mitä lyhyempi latausaika on käytettävissä, sitä suurempi teho tarvitaan. Jos auto seisoo paikallaan kymmenen tuntia yössä, 7,4 kilowatin teho riittää mainiosti. Jos latausaika on vain muutama tunti, 11 tai 22 kilowatin latausasema varmistaa riittävän latauksen.
Julkisissa latauspisteissä ja pikalatausasemilla tehot voivat nousta kymmeniin tai satoihin kilowatteihin, mutta nämä eivät kuulu tyypillisen kotilatauspiste- tai kiinteistöhankinnan piiriin. Kiinteistön sähköliittymän kapasiteetti asettaa aina ylärajan sille, millaista lataustehoa on ylipäätään mahdollista käyttää.
Mitä eroa on yksivaiheisella ja kolmivaiheisella latauksella?
Yksivaiheinen lataus käyttää yhtä vaihejohdinta ja tuottaa Suomessa enintään 7,4 kilowatin lataustehon. Kolmivaiheinen lataus hyödyntää kaikkia kolmea vaihetta ja mahdollistaa 11 tai 22 kilowatin lataustehon. Tärkein käytännön ero on latausnopeus: kolmivaiheinen latausasema lataa auton noin kolme kertaa nopeammin kuin yksivaiheinen.
Yksivaiheinen lataus on yksinkertaisempi asentaa ja riittää useimpiin kotikäyttötilanteisiin, joissa auto on paikallaan useita tunteja kerrallaan. Kolmivaiheinen latausasema on parempi valinta silloin, kun käyttäjiä on useita, latausaika on rajallinen tai kiinteistön sähköinfrastruktuuri jo tukee kolmivaihetta.
On tärkeää huomata, että myös auton sisäinen laturi rajoittaa latausnopeutta. Vaikka latausasema tarjoaisi 22 kilowattia, auto voi ottaa vastaan vain sen verran, mitä sen oma laturi tukee. Kannattaa siis tarkistaa auton latauskapasiteetti ennen latausaseman hankintaa.
Mitä älylatausominaisuudet tarkoittavat käytännössä?
Älylataus tarkoittaa latausaseman kykyä ohjata latausta automaattisesti esimerkiksi sähkön hinnan, kiinteistön muun kulutuksen tai käyttäjän aikataulun mukaan. Käytännössä älylatausominaisuudet voivat pienentää latauksen sähkökustannuksia merkittävästi ohjaamalla latauksen halvimmille tunneille yöaikaan.
Älylatauksen keskeisiä ominaisuuksia ovat:
- Kuormanhallinta: latausasema seuraa kiinteistön kokonaissähkönkulutusta ja säätää lataustehoa niin, ettei pääsulake laukea
- Aikatauluohjaus: lataus käynnistyy automaattisesti edullisimpaan aikaan, esimerkiksi yöllä
- Etähallinta: latausasemaa voidaan ohjata ja seurata sovelluksella tai selainpohjaisella hallintajärjestelmällä
- Käyttäjätunnistus: RFID-kortti tai mobiilisovellus tunnistaa käyttäjän ja mahdollistaa latauksen seurannan ja laskutuksen
Taloyhtiöissä ja yrityksissä älylataus on lähes välttämätön ominaisuus, koska useat samanaikaiset lataajat voivat kuormittaa kiinteistön sähköliittymää. Älylatausjärjestelmä jakaa tehon tasaisesti ja priorisoi lataukset tarpeen mukaan.
Mitä standardeja ja yhteensopivuuksia latausasemassa pitää tarkistaa?
Latausasemaa hankkiessa on varmistettava, että se tukee Type 2 -liitintä, joka on Euroopan standardoitu liitin AC-lataukseen. Lisäksi latausaseman tulee täyttää IEC 61851 -standardi, joka määrittelee sähköajoneuvojen latauksen turvallisuusvaatimukset. Nämä kaksi ovat minimivaatimukset kaikille Suomessa myytäville latausasemille.
Muita tarkistettavia yhteensopivuuksia ja standardeja ovat:
- OCPP-protokolla: Open Charge Point Protocol mahdollistaa latausaseman liittämisen erilaisiin hallintajärjestelmiin ja latausverkkoihin. Tuki OCPP 1.6- tai 2.0-versiolle on tärkeä erityisesti taloyhtiöille ja yrityksille.
- IP-luokitus: ulkokäyttöön tarkoitetun latausaseman tulee olla vähintään IP44-luokiteltu, mieluusti IP55
- Vikavirtasuoja: tyypin B vikavirtasuoja on useimmissa latausasemissa pakollinen turvallisuusvaatimus
- CE-merkintä: varmistaa, että laite täyttää EU:n turvallisuus- ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset
Kuinka paljon latausaseman asennus maksaa?
Latausaseman asennuksen hinta vaihtelee tyypillisesti muutamasta sadasta eurosta useisiin tuhansiin euroihin riippuen asennuskohteen valmiudesta, kaapelointitarpeesta ja latausaseman tyypistä. Yksinkertaisimmillaan asennus olemassa olevaan sähköpisteeseen voi maksaa muutaman sadan euron, kun taas uuden sähkölinjan vetäminen nostaa kustannuksia merkittävästi.
Asennuskustannuksiin vaikuttavat erityisesti:
- Kaapelointietäisyys sähkökeskuksesta latauspisteelle
- Tarvitaanko uusi kaapeli vai onko valmis infrastruktuuri olemassa
- Latausasemien lukumäärä: useamman aseman asennus yhdellä kertaa on kustannustehokkaampaa
- Mahdolliset kaivuutyöt ulkotiloissa
- Sähkökeskuksen kapasiteetti ja mahdolliset päivitystarpeet
Asennuksen saa teettää ainoastaan valtuutetulla sähköasentajalla. Kannattaa pyytää tarjous useammalta urakoitsijalta ja varmistaa, että tarjous sisältää kaikki työvaiheet kaapeloinneista käyttöönottoon.
Milloin kannattaa valita verkoton latausasema ja milloin verkkoon kytketty?
Verkoton latausasema sopii yksinkertaiseen kotikäyttöön, jossa yksi käyttäjä lataa yhtä autoa eikä etähallinnalle tai käyttäjätunnistukselle ole tarvetta. Verkkoon kytketty latausasema on parempi valinta aina, kun tarvitaan älylatausominaisuuksia, useamman käyttäjän hallintaa tai latauksen seurantaa.
Verkoton latausasema on edullisempi hankinta ja yksinkertaisempi asentaa. Se lataa auton luotettavasti ilman internet-yhteyttä, mutta siitä puuttuvat kaikki etähallinta- ja optimointiominaisuudet. Tämä voi olla täysin riittävä ratkaisu omakotitaloon, jossa lataustottumukset ovat vakiintuneet.
Verkkoon kytketty latausasema puolestaan mahdollistaa latauksen ajoittamisen edullisimmille tunneille, kuormanhallinnan, käyttäjätunnistuksen ja etävalvonnan. Taloyhtiöissä, yrityksissä ja kaikissa kohteissa, joissa latausasemia on useampi kuin yksi, verkkoon kytketty ratkaisu on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto.
Me UTU:lla olemme kehittäneet oman UTU-X-latausasemasarjan, joka on suunniteltu vastaamaan sekä yksinkertaisten kotilatauspisteiden että vaativampien kiinteistö- ja yritysympäristöjen tarpeisiin. Latausaseman hankintaa suunniteltaessa kannattaa aina arvioida nykyinen tarve ja tulevaisuuden skaalautuvuus: oikein valittu latausasema palvelee vuosia ilman tarvetta uusia koko järjestelmää.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miksi teollisuusyritys tarvitsee energiavaraston verkkoliittymän lisäksi?
- Mitä ominaisuuksia hyvässä sähköauton latausasemassa pitää olla?
- Kuinka suuri energiavarasto yritykselle tarvitaan?
- Kuinka paljon sähköauton latausasema maksaa yritykselle 2026?
- Miten sähköautojen latausaseman kustannukset jaetaan asukkaiden kesken?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
