Mitä standardeja kennokeskuksen tulee täyttää Suomessa 2026?

Kennokeskusten tulee Suomessa täyttää IEC 61439 -standardisarjan vaatimukset, jotka on saatettu voimaan kansallisena SFS-EN 61439 -standardina. Vuonna 2026 nämä vaatimukset ovat täysimääräisesti voimassa, ja kaikkien uusien kennokeskusten on oltava niiden mukaisia ennen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Tässä artikkelissa käymme läpi standardien sisällön, vaatimustenmukaisuuden osoittamisen ja vastuukysymykset.

Mitkä IEC-standardit koskevat kennokeskuksia Suomessa?

Kennokeskuksia Suomessa koskee ensisijaisesti IEC 61439 -standardisarja, joka on implementoitu kansallisena SFS-EN 61439 -standardina. Tämä standardiperhe määrittelee pienjännitteisten kojeistojen ja ohjauskeskusten rakenne-, suorituskyky- ja turvallisuusvaatimukset. Standardisarjan eri osat kattavat erilaiset kojeistotyypit käyttötarkoituksen mukaan.

Standardisarjan keskeisimmät osat kennokeskusten kannalta ovat seuraavat:

  • IEC 61439-1: Yleisvaatimukset, jotka muodostavat koko standardisarjan perustan
  • IEC 61439-2: Tehonjakelukeskukset, joita käytetään yleisesti teollisuudessa ja kiinteistöissä
  • IEC 61439-3: Jakokeskukset, jotka ovat maallikoiden käytettävissä
  • IEC 61439-6: Kiskokanavajärjestelmät

Pelkän IEC 61439 -standardin lisäksi kennokeskusten suunnittelussa ja asennuksessa on huomioitava sähköturvallisuuslaki, Tukesin määräykset sekä asennusstandardit, kuten SFS 6000. Teollisuusympäristöissä, datakeskuksissa ja muissa erityiskohteissa voi lisäksi tulla sovellettavaksi toimialakohtaisia standardeja, kuten tietoliikennetilojen sähkönsyöttöä koskevat EN 50600 -sarjan vaatimukset.

Mitä muutoksia kennokeskusstandardeihin tulee 2026?

Vuonna 2026 merkittävin muutos on IEC 61439 -standardisarjan uudistettujen versioiden vakiintuminen käytäntöön. Standardien päivitykset tarkentavat erityisesti lämpötestausvaatimuksia, dokumentointivelvoitteita ja tyyppitestauksen todentamismenetelmiä. Valmistajien on varmistettava, että heidän kennokeskusratkaisunsa vastaavat uusimpia versioita, eikä vanhentuneisiin versioihin enää voi nojautua.

Käytännön tasolla muutokset näkyvät erityisesti seuraavissa asioissa:

  • Laskennallisen todentamisen ja testauksen yhdistämistä koskevat tarkentuneet ohjeet
  • Tiukentuneet vaatimukset kotelointiluokkien (IP-luokka) todentamiselle
  • Dokumentaatiovaatimusten laajentuminen, mukaan lukien yksityiskohtaisemmat tekniset tiedostot
  • Energiatehokkuusnäkökohtien painottuminen osana suunnittelua

On tärkeää huomata, että standardimuutokset eivät yleensä koske jo käytössä olevia kennokeskuksia takautuvasti, vaan velvoitteet kohdistuvat uusiin toimituksiin ja asennuksiin. Jos olemassa olevaan järjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia tai laajennuksia, muutoksen kohteena olevan osan on kuitenkin täytettävä voimassa olevat vaatimukset.

Miten kennokeskuksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan?

Kennokeskuksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan IEC 61439 -standardin mukaisella todentamismenettelyllä, joka voi perustua tyyppitestaukseen, laskennalliseen todentamiseen tai näiden yhdistelmään. Valmistajan on laadittava tekninen dokumentaatio, joka osoittaa tuotteen täyttävän standardin vaatimukset, ja liitettävä kennokeskukseen asianmukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tyyppitestaus

Tyyppitestauksessa akkreditoitu testilaboratorio testaa kennokeskuksen tai sitä edustavan prototyypin standardin mukaisesti. Testit kattavat muun muassa lämpenemisen, oikosulkukestävyyden, eristysominaisuudet ja mekaanisen lujuuden. Tyyppitestattu tuote tarjoaa vahvimman näytön vaatimustenmukaisuudesta ja helpottaa merkittävästi asiakkaan ja viranomaisten luottamuksen rakentamista.

Laskennallinen todentaminen

Laskennallinen todentaminen on vaihtoehto tai täydennys tyyppitestaukselle. Siinä valmistaja osoittaa standardin vaatimusten täyttymisen teknisten laskelmien, simulaatioiden ja dokumentoitujen suunnitteluperiaatteiden avulla. Tämä menetelmä soveltuu erityisesti räätälöityihin ratkaisuihin, joita ei voida tyyppitestata sellaisenaan. Laskennallinen todentaminen edellyttää kuitenkin vankkaa teknistä osaamista ja kattavaa dokumentaatiota.

Molemmissa tapauksissa valmistajan on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus (Declaration of Conformity) ja kiinnitettävä CE-merkintä tuotteeseen. CE-merkintä ei tarkoita, että ulkopuolinen taho olisi sertifioinut tuotteen, vaan se on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää sovellettavien EU-direktiivien vaatimukset, kuten pienjännitedirektiivin (LVD) ja EMC-direktiivin.

Kuka vastaa kennokeskuksen standardinmukaisuudesta?

Kennokeskuksen standardinmukaisuudesta vastaa ensisijaisesti valmistaja, joka suunnittelee ja kokoaa kojeiston. IEC 61439 -standardi määrittelee valmistajan vastuun kattamaan koko tuotteen elinkaaren suunnittelusta dokumentointiin ja markkinoille saattamiseen. Jos kennokeskus rakennetaan tilauksesta, vastuu kuuluu sille osapuolelle, joka kokoaa lopullisen kojeiston.

Vastuu jakautuu kuitenkin käytännössä useammalle taholle:

  • Valmistaja vastaa tuotteen suunnittelusta, testauksesta, CE-merkinnästä ja teknisestä dokumentaatiosta
  • Sähköurakoitsija vastaa asennuksen oikeellisuudesta ja siitä, että asennettu kojeisto soveltuu kohteen käyttöolosuhteisiin
  • Tilaaja tai rakennuttaja vastaa siitä, että hankittava tuote vastaa kohteen vaatimuksia ja että käyttöönottotarkastukset tehdään asianmukaisesti
  • Käyttäjä tai omistaja vastaa kennokeskuksen kunnossapidosta ja siitä, että muutostöissä noudatetaan standardeja

Me UTU:lla otamme valmistajan vastuun erittäin vakavasti. Kennokeskuksemme ovat tyyppitestattuja tuotteita, ja pitkä kokemus sekä aktiivinen tuotekehitys varmistavat, että ratkaisumme täyttävät aina voimassa olevat standardivaatimukset. Tarjoamme myös avaimet käteen -toimituksia, joissa vastaamme asennuksesta, koestuksesta ja käyttöönotosta kokonaisuutena.

Mitä seurauksia standardin laiminlyönnistä voi tulla?

Kennokeskusstandardin laiminlyönnistä voi seurata vakavia oikeudellisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä seurauksia. Tukes voi määrätä standardin vastaisen tuotteen myyntikieltoon tai poistettavaksi markkinoilta. Lisäksi valmistaja tai asennuksesta vastaava taho voi joutua korvausvastuuseen, jos standardin vastaisesta kojeistosta aiheutuu henkilö- tai omaisuusvahinko.

Käytännön seuraukset voivat sisältää seuraavia:

  • Markkinavalvontatoimenpiteet: Tukes voi velvoittaa vetämään tuotteen pois markkinoilta ja julkaista tiedon vaatimusten vastaisesta tuotteesta
  • Vakuutusturvan menettäminen: Vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä korvaamasta vahinkoja, jos kojeisto ei ole täyttänyt standardivaatimuksia
  • Rikosoikeudellinen vastuu: Vakavissa tapauksissa, erityisesti jos standardin laiminlyönti johtaa henkilövahinkoon, voidaan päätyä rikosoikeudelliseen vastuuseen
  • Projektin viivästyminen: Viranomaistarkastuksessa hylätty kojeisto viivästyttää koko rakennusprojektia ja aiheuttaa lisäkustannuksia
  • Mainehaitta: Vaatimustenvastaisten tuotteiden toimittaminen vahingoittaa yrityksen mainetta ja asiakassuhteita pitkällä aikavälillä

Standardinmukaisuus ei siis ole pelkkä muodollisuus, vaan se suojaa kaikkia osapuolia: valmistajaa, asentajaa, tilaajaa ja loppukäyttäjää. Kennokeskuksia käytetään vaativissa kohteissa, kuten teollisuuslaitoksissa, kiinteistöjen pää- ja nousukeskuksina sekä datakeskuksissa, joissa sähkönsyötön luotettavuus ja turvallisuus ovat kriittisiä. Investoiminen standardinmukaisiin ratkaisuihin on aina kustannustehokkaampi valinta kuin jälkikäteinen korjaaminen tai vahinkokustannusten kantaminen.

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli