Kiinteistön sähköautolataus kannattaa järjestää niin, että työntekijöille ja vierailijoille on omat käyttäjäryhmänsä, joita hallitaan yhteisessä latausjärjestelmässä. Latauspisteet mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan, dynaaminen kuormanhallinta suojaa pääsulakkeita ja laskutus hoidetaan käyttäjäkohtaisesti. Näin yksi sähköliittymä palvelee molempia ryhmiä turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin.
Oikea ratkaisu riippuu kiinteistön koosta, pysäköintialueen rakenteesta ja sähköliittymän kapasiteetista. Alla käymme läpi viisi kysymystä, jotka ratkaisevat, toimivatko työpaikkalataus ja vierailijalataus arjessa.
Miten työntekijöiden ja vierailijoiden lataus erotetaan toisistaan?
Työntekijöiden ja vierailijoiden lataus erotetaan toisistaan käyttäjähallinnalla, joka tunnistaa latausasemalle kirjautuvan käyttäjän ja antaa hänelle oikeudet, hinnoittelun ja latausehdot ryhmänsä mukaan. Käytännössä erottelu tehdään joko fyysisesti omilla paikoilla tai ohjelmallisesti yhteisessä järjestelmässä.
Fyysinen erottelu tarkoittaa, että työntekijöille varataan omat latauspaikat esimerkiksi henkilökunnan pysäköintialueelta ja vierailijoille paikat lähelle sisäänkäyntiä. Tämä selkeyttää arkea, koska vierailija ei jää etsimään paikkaa eikä työntekijän auto jää vahingossa vieraspaikalle.
Ohjelmallinen erottelu on joustavampi ratkaisu. Samat latausasemat voivat palvella molempia ryhmiä, ja käyttäjähallinta määrittää, kuka saa ladata, millä hinnalla ja millä aikarajoilla. Työntekijät voivat esimerkiksi ladata työpäivän ajan työnantajan sopimuksella, kun taas vierailijat maksavat latauksensa itse. Vierailijoille voi lisäksi asettaa enimmäislatausajan, jotta paikat vapautuvat seuraavalle.
Käytännössä paras lopputulos syntyy usein yhdistämällä molemmat tavat: omat paikat tärkeimmille ryhmille ja yhteinen hallintajärjestelmä, joka pitää kokonaisuuden kasassa.
Kuinka monta latauspistettä kiinteistöön kannattaa mitoittaa?
Latauspisteiden määrä kannattaa mitoittaa nykyisen sähköautojen käyttäjämäärän ja arvioidun kasvun perusteella, ei kaikkien pysäköintipaikkojen mukaan. Yleensä on viisasta aloittaa maltillisella määrällä latauspisteitä ja varautua laajennukseen jo kaapeloinnin ja sähkökeskuksen suunnittelussa.
Mitoitusta ohjaa muutama keskeinen tekijä:
- Työntekijöiden autot: kuinka moni henkilökunnasta ajaa jo sähköautolla tai todennäköisesti vaihtaa sellaiseen lähivuosina.
- Vierailijavirta: kuinka usein ja kuinka pitkään vierailijat tyypillisesti viipyvät kiinteistössä.
- Pysäköintiajat: pitkä työpäivä riittää hitaaseen AC-lataukseen, kun taas lyhyet vierailut hyötyvät nopeammasta latauksesta.
- Sähköliittymän kapasiteetti: kuinka paljon tehoa on käytettävissä kiinteistön muun kulutuksen jälkeen.
Työpaikkalatauksessa auto seisoo tyypillisesti useita tunteja, joten hidas AC-lataus riittää usein hyvin. Tämä on kustannustehokasta, koska se ei kuormita sähköliittymää yhtä paljon kuin nopea lataus. Vierailijapaikoille voidaan harkita muutamaa tehokkaampaa pistettä, jos käynnit ovat lyhyitä.
Tulevaisuuden varalta kannattaa tehdä kaapelireitit ja sähkökeskuksen kapasiteetti valmiiksi laajempaa tarvetta varten. Johdotuksen jälkiasennus on huomattavasti kalliimpaa kuin sen tekeminen kerralla oikein.
Miten kuormanhallinta estää pääsulakkeiden ylikuormituksen?
Dynaaminen kuormanhallinta seuraa kiinteistön kokonaiskulutusta reaaliajassa ja säätää latausasemien tehoa niin, ettei pääsulakkeiden raja ylity. Kun kiinteistön muu kulutus nousee, latausteho laskee automaattisesti, ja kun kapasiteettia vapautuu, lataus nopeutuu jälleen.
Ilman kuormanhallintaa kaikki latausasemat vetäisivät täyttä tehoa samanaikaisesti, mikä voisi polttaa sulakkeet tai pakottaa kalliiseen pääsulakkeiden suurentamiseen. Älykäs kuormanhallinta jakaa käytettävissä olevan tehon latausasemien kesken ja mahdollistaa selvästi useamman latauspisteen samassa liittymässä.
Kuormanhallintaa on kahta perustyyppiä:
- Staattinen kuormanhallinta: latausasemille on asetettu kiinteä maksimiteho, joka jaetaan niiden kesken. Ratkaisu on yksinkertainen, mutta jättää kapasiteettia käyttämättä.
- Dynaaminen kuormanhallinta: teho mukautuu jatkuvasti kiinteistön todelliseen kulutukseen. Se hyödyntää vapaan kapasiteetin tehokkaasti, esimerkiksi öisin tai viikonloppuisin.
Meillä UTUlla latauksenhallinnan alusta ja älykkäät latausasemat on suunniteltu juuri tähän. Esimerkiksi UTUReX on etäohjattava hidaslataus- ja lämmitysasema, jonka kuormanhallinta, etäohjaus ja kulutuksenseuranta hoituvat eParking.fi-pysäköinninhallintajärjestelmästä. Kuormanhallinta kannattaa suunnitella jo hankkeen alussa, sillä se vaikuttaa sekä latausasemien määrään että sähköliittymän mitoitukseen.
Miten latauksen maksaminen ja laskutus hoidetaan eri käyttäjäryhmille?
Latauksen laskutus hoidetaan käyttäjäkohtaisella kulutuksen seurannalla, joka kirjaa jokaisen latauksen käyttäjän mukaan ja ohjaa laskun oikealle maksajalle. Työntekijöiden lataus voidaan laskuttaa työnantajalta tai työntekijältä, ja vierailijoiden lataus maksetaan suoraan käytön yhteydessä.
Työntekijöiden osalta vaihtoehtoja on useita. Yritys voi tarjota latauksen työsuhde-etuna, jolloin kustannus jää työnantajalle, tai se voi laskuttaa työntekijää käytetyn sähkön mukaan. Molemmissa tapauksissa käyttäjäkohtainen kulutustieto on edellytys sille, että kustannukset voidaan kohdistaa oikein. Verotukselliset kysymykset kannattaa tarkistaa tilitoimistolta tai verottajan ohjeista, sillä käytäntö riippuu tilanteesta.
Vierailijoille maksutavan tulee olla mahdollisimman helppo. Julkinen lataus mahdollistaa sen, että vierailija voi aloittaa latauksen ja maksaa ilman erillistä sopimusta, esimerkiksi sovelluksella tai maksukortilla. Vierailijalle voi asettaa oman hinnoittelun, joka kattaa sähkön ja laitteiston kustannukset.
Latauksenhallinnan alustamme mahdollistaa käyttäjäkohtaisen kulutustiedon seurannan, laskutuksen ja julkisen latauksen kaikille latausasemille. Näin yksi järjestelmä hoitaa sekä työntekijöiden sisäisen laskutuksen että vierailijoiden maksamisen.
Mitä ladattavuuden ja käytettävyyden kannalta on hyvä huomioida suunnittelussa?
Ladattavuuden ja käytettävyyden kannalta tärkeintä on sijoittaa latauspisteet helposti saavutettaviin paikkoihin, varmistaa asemien sääkestävyys ja pitää käyttö mahdollisimman yksinkertaisena. Hyvin suunniteltu latausympäristö toimii ilman opastusta sekä työntekijälle että ensi kertaa vierailevalle.
Suunnittelussa kannattaa huomioida erityisesti seuraavat asiat:
- Sijainti ja reitit: vierailijapaikat lähelle sisäänkäyntiä ja selkeät opasteet, työntekijöiden paikat pysäköintialueelle, jossa auto voi seistä pitkään.
- Esteettömyys: riittävästi tilaa kaapelin käsittelyyn ja pysäköintiin, myös liikuntarajoitteisille.
- Sääkestävyys: Suomen talvi asettaa laitteille vaatimuksia, joten asemien tulee kestää pakkasta, lunta ja kosteutta.
- Auton lämmitys: monessa kiinteistössä sama pistorasia tai asema kannattaa valita niin, että se palvelee sekä latausta että talvella auton lämmitystä.
- Turvallisuus ja valaistus: hyvin valaistu ja turvallinen alue lisää käyttömukavuutta, etenkin pimeinä talvikuukausina.
- Laajennettavuus: kaapelointi ja sähkökeskus mitoitetaan niin, että uusia pisteitä voi lisätä ilman mittavia töitä.
Suomen oloihin sopivat ratkaisut ovat tässä etu. UTU-X-sarjamme asemat on suunniteltu kestämään Pohjolan vaihtelevia sääolosuhteita, ja niillä hoituu sekä lataus että auton lämmitys. Asemat valmistetaan Ulvilassa suomalaisena työnä. Esimerkiksi UTUMaX on skaalautuva latausasema, joka palvelee myös isompien kiinteistöjen tarpeita, ja UTUFoX soveltuu erityisesti taloyhtiöiden ja julkisten pysäköintipaikkojen käyttöön.
Kun nämä asiat huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, työpaikkalataus ja vierailijalataus toimivat sujuvasti vuosien ajan. Jos haluat selvittää, millainen latausratkaisu sopii juuri sinun kiinteistöösi, autamme mielellämme mitoituksessa ja laitevalinnassa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miten sähköautojen lataus toteutetaan työpaikan pysäköintialueelle?
- Mitkä tekniset ominaisuudet ovat tärkeimpiä teollisuuden energiavarastossa?
- Miten älylatausasema eroaa tavallisesta latausasemasta?
- Voiko energiavarastoa käyttää ilman aurinkopaneeleja?
- Miten kennokeskuksen asennus tapahtuu?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.