Miten sähköautojen lataus toteutetaan työpaikan pysäköintialueelle?

Sähköautojen lataus työpaikan pysäköintialueelle toteutetaan mitoittamalla latauspisteet käyttäjämäärän mukaan, tarkistamalla kiinteistön sähköliittymän riittävyys, ottamalla käyttöön kuormanhallinta ja valitsemalla älykkäät AC-latausasemat, joiden käyttöä voidaan seurata ja laskuttaa. Näin lataus saadaan toimivaksi ilman kalliita liittymäkorotuksia.

Oikea ratkaisu riippuu pysäköintipaikkojen määrästä, työntekijöiden ja vieraiden latausmahdollisuuksista sekä kiinteistön sähköverkon kapasiteetista. Alla käymme läpi kuusi käytännön kysymystä, jotka jokaisen työpaikkalatausta suunnittelevan kannattaa selvittää.

Kuinka monta latauspistettä työpaikan pysäköintialueelle tarvitaan?

Latauspisteiden määrä mitoitetaan sähköautoilevien työntekijöiden, vierailijoiden ja yrityksen omien ajoneuvojen todellisen lataustarpeen mukaan. Hyvä lähtökohta on rakentaa latauspisteitä nykytarpeeseen ja varata sähköinen kapasiteetti sekä kaapelointi laajennuksia varten, sillä sähköautojen määrä kasvaa jatkuvasti.

Työpaikalla auto seisoo tyypillisesti 7–9 tuntia, joten nopeaa latausta ei yleensä tarvita. Hitaampi AC-lataus riittää hyvin, ja se mahdollistaa sen, että yksi latauspiste palvelee päivän aikana useaa käyttäjää vuorotellen. Mitoituksessa kannattaa huomioida:

  • nykyisten sähköautojen ja ladattavien hybridien määrä henkilöstön keskuudessa
  • henkilöstön kyselyllä arvioitu kiinnostus sähköautoon seuraavien vuosien aikana
  • vierailijoiden ja asiakkaiden lataustarve
  • yrityksen omat sähköiset työsuhdeautot ja huoltoajoneuvot
  • pysäköintialueen laajennusmahdollisuudet

Kun kaapelireitit ja sähkökeskuksen kapasiteetti suunnitellaan etukäteen, uusien latauspisteiden lisääminen on myöhemmin huomattavasti edullisempaa. Latauspisteiden mitoitus kannattaa siis tehdä vaiheittain mutta ajatuksella.

Riittääkö kiinteistön sähköliittymä latauspisteille?

Kiinteistön sähköliittymä riittää usein useammalle latauspisteelle, kun lataus ohjataan älykkäästi. Ratkaisevaa on liittymän kokonaistehon ja kiinteistön muun kulutuksen suhde, ei pelkästään latausasemien yhteenlaskettu nimellisteho. Sähkösuunnittelija voi selvittää varakapasiteetin mittausdatan avulla.

Moni yritys olettaa, että jokainen latauspiste vaatisi täydellä teholla oman sulakekokonsa. Käytännössä kiinteistön kulutus vaihtelee päivän mittaan, ja latausta voidaan ohjata ajoille, jolloin muuta kulutusta on vähemmän. Selvitys kannattaa aloittaa näin:

  1. Selvitä nykyisen pääsulakkeen koko ja kiinteistön huipputeho tuntimittausdatasta.
  2. Tarkista sähkökeskuksen tila ja mahdollinen laajennusvara.
  3. Arvioi latauspisteiden kokonaistarve ja tavoiteltu latausteho.
  4. Vertaa liittymän korotuksen kustannuksia kuormanhallintaratkaisun kustannuksiin.

Usein edullisin tapa on hyödyntää olemassa olevaa liittymää kuormanhallinnan avulla ja korottaa liittymää vain, jos tarve selvästi ylittää kapasiteetin.

Mitä on kuormanhallinta ja miksi se vähentää kustannuksia?

Kuormanhallinta on järjestelmä, joka jakaa käytettävissä olevan sähkötehon dynaamisesti latauspisteiden kesken ja pitää kiinteistön kokonaiskulutuksen sallituissa rajoissa. Se vähentää kustannuksia, koska liittymää ei tarvitse korottaa ja tehomaksujen huiput pysyvät aisoissa.

Ilman kuormanhallintaa kaikki autot voisivat vetää täyttä tehoa samaan aikaan, mikä ylittäisi helposti pääsulakkeen rajat tai nostaisi kuukausittaista huipputehoa. Älykäs lataus tasaa kuormaa seuraavilla tavoilla:

  • latausteho jaetaan automaattisesti kytkettyjen autojen kesken
  • latausta hidastetaan, kun kiinteistön muu kulutus on korkeimmillaan
  • lataus voidaan siirtää ajankohtiin, jolloin sähkö on edullisempaa
  • sähkönkulutuksen huiput pysyvät hallinnassa, jolloin kiinteistön tehomaksut ja liittymäkustannukset eivät kasva tarpeettomasti

Työpaikalla kuormanhallinta sopii erityisen hyvin, koska autot ovat paikoillaan pitkään ja lataus ehditään tehdä rauhallisesti. Käyttäjä saa auton täyteen ennen työpäivän päättymistä, vaikka teho jaettaisiin useamman auton kesken.

Minkälaisen latausaseman työpaikka tarvitsee?

Työpaikalle sopii yleensä älykäs AC-latausasema, joka tukee kuormanhallintaa, käyttäjätunnistusta ja kulutusseurantaa. Pitkien seisonta-aikojen vuoksi nopea DC-lataus on tarpeen vain, jos ajoneuvoja kiertää paljon tai yrityksellä on julkinen latauspalvelu.

Valinnassa kannattaa huomioida ainakin nämä asiat:

  • Kuormanhallinta: asema tai latausalusta osaa jakaa tehoa muiden asemien kesken.
  • Etähallinta: asemia voi seurata ja ohjata etänä ilman paikan päälle menoa.
  • Käyttäjätunnistus ja laskutus: kulutus kohdistuu oikealle käyttäjälle.
  • Sääkestävyys: asema kestää pohjoisen sään vaihtelut.
  • Lämmitystoiminto: talvella autojen esilämmitys on tärkeä lisäetu.

Tarjoamme UTU-X-latausasemasarjan, joka on suunniteltu juuri tällaisiin käyttökohteisiin ja valmistettu Ulvilassa suomalaisena työnä. Esimerkiksi UTUReX on etäohjattava ja sovelluksella hallittava hidaslataus- ja lämmitysasema, ja yhdessä eParking.fi-pysäköinninhallintajärjestelmän kanssa se mahdollistaa kuormanhallinnan, laskutuksen ja kulutuksenseurannan. Isommille kiinteistöille ja skaalautuviin tarpeisiin soveltuu UTUMaX.

Kuka maksaa latauksen ja miten se laskutetaan?

Työnantaja päättää, tarjoaako se latauksen ilmaisena työsuhde-etuna, veloittaako se käyttäjiltä omakustannushinnan vai laskuttaako se kulutuksen mukaan. Tärkeintä on, että jokaisen latausasemalla ladatun kilowattitunnin voi kohdistaa oikealle käyttäjälle ja että käytäntö on kirjattu selkeästi.

Yleisimmät mallit työpaikkalatauksessa ovat:

  • Yritys maksaa: lataus on henkilöstöetu tai kuuluu yrityksen omien ajoneuvojen käyttöön.
  • Käyttäjä maksaa: lataus laskutetaan kulutuksen mukaan tunnistautumisen perusteella.
  • Yhdistelmämalli: osa lataamisesta on ilmaista, ylimenevä osuus laskutetaan.
  • Vierailijalataus: asiakkaille ja vieraille tarjotaan maksullinen tai maksuton lataus.

Laskutuksen automatisointi säästää hallinnollista työtä. Latauksenhallinnan alusta tallentaa käyttäjäkohtaisen kulutustiedon, jolloin laskutus ja raportointi hoituvat ilman manuaalista kirjanpitoa. Verotuskäytännöt ja työsuhde-etujen arvostus kannattaa tarkistaa ajantasaisista Verohallinnon ohjeista tai kirjanpitäjältä, koska ne voivat muuttua.

Mitä latausasemien asennus ja ylläpito käytännössä vaativat?

Latausasemien asennus vaatii sähkösuunnittelun, pätevän sähköurakoitsijan, tarvittavat kaapeloinnit ja sähkökeskuksen laajennukset sekä käyttöönoton ja opastuksen. Ylläpito on kevyttä: asemien toiminta tarkistetaan määräajoin, ohjelmistot pidetään ajan tasalla ja vikatilanteisiin reagoidaan etäseurannan avulla.

Asennusprojekti etenee tyypillisesti näin:

  1. Kartoitetaan pysäköintialue, sähkökeskus ja kaapelireitit.
  2. Suunnitellaan mitoitus, kuormanhallinta ja latausasemien sijoittelu.
  3. Valitaan latausasemat ja latauksenhallinnan alusta.
  4. Toteutetaan kaivu-, kaapelointi- ja asennustyöt sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti.
  5. Otetaan järjestelmä käyttöön, testataan toiminta ja perehdytetään käyttäjät.

Kaapelointi ja maanrakennustyöt muodostavat usein suuren osan latausasemien kustannuksista, joten asemien sijoittelu kannattaa suunnitella tiiviisti ja kaapelireitit mitoittaa jo alussa tulevaa laajennusta ajatellen. Ylläpidossa tärkeintä ovat etäseuranta, ajantasaiset ohjelmistot ja säännölliset silmämääräiset tarkastukset. Kun asemat on valittu laadukkaasti ja hallintaan käytetään etäyhteyttä, käyttökatkot jäävät vähäisiksi ja asemien elinkaari pitkäksi.

Jos suunnittelet työpaikkalatausta, autamme mielellämme valitsemaan sopivan ratkaisun kiinteistösi tarpeisiin ja huomioimaan sekä nykyisen että tulevan lataustarpeen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli