Yrityksen latausaseman teho kannattaa valita sen mukaan, kuinka nopeasti autot täytyy saada ladattua ja kuinka kauan ne seisovat paikallaan. Toimistoparkkipaikalle, jossa auto on paikallaan koko työpäivän, riittää yleensä 7–22 kW:n AC-lataus, kun taas logistiikkakeskukseen tai asiakaspysäköintiin voi olla perusteltua hankkia nopeampi DC-lataus. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat oikean latausaseman tehon valintaan yritykselle.
Mitä eroa on AC- ja DC-latauksella yrityskäytössä?
AC-lataus (vaihtovirta) on hitaampaa ja sopii kohteisiin, joissa auto on paikallaan useita tunteja, kuten toimistojen tai taloyhtiöiden parkkipaikoille. DC-lataus (tasavirta) on nopeaa pikalatausta, jossa teho siirtyy suoraan auton akkuun ilman ajoneuvon omaa laturia, ja se soveltuu parhaiten paikkoihin, joissa auto viipyy vain 20–60 minuuttia.
Käytännön erona on, että AC-latausaseman teho on tyypillisesti 3,7–22 kW, kun taas DC-pikalaturi voi tarjota 50–300 kW tai enemmänkin. AC-lataus on investointina edullisempi ja sopii yrityksen oman henkilöstön käyttöön. DC-lataus puolestaan on hintavampi hankinta, mutta välttämätön silloin, kun asiakkaiden tai kuljetuskaluston täytyy ladata nopeasti ja jatkaa matkaa.
Yrityskäytössä nämä kaksi teknologiaa eivät sulje toisiaan pois. Monissa kohteissa järkevintä on yhdistää henkilöstölle suunnattu AC-latausinfra ja asiakkaille tai pikapoikkeajille tarkoitettu DC-asema.
Kuinka monta kilowattia lataustehoa yritys tarvitsee?
Yrityksen tarvitsema latausteho riippuu kolmesta tekijästä: ladattavien autojen määrästä, pysäköintiajasta ja siitä, kuinka täynnä akku tyypillisesti on latauksen alkaessa. Toimistoympäristössä, jossa auto on paikalla 8 tuntia, riittää useimmiten 7–11 kW:n latausasema. Lyhyempien pysäköintien tai raskaamman kaluston tapauksessa tarvitaan enemmän tehoa.
Yksinkertainen laskutapa: jos auto tarvitsee 40 kWh energiaa ja se on paikalla 8 tuntia, riittää 5 kW:n latausteho. Jos sama auto on paikalla vain 2 tuntia, tarvitaan jo 20 kW. Tästä syystä pysäköintiaika on usein tärkein yksittäinen muuttuja tehon mitoituksessa.
Kun yrityksellä on useita latauspaikkoja, kokonaislatausteho kasvaa nopeasti. Tässä kohtaa älykkäällä kuormanhallinnalla voidaan jakaa käytettävissä oleva teho automaattisesti asemien välillä, jolloin kaikkien asemien ei tarvitse toimia täydellä teholla samanaikaisesti.
Miten kiinteistön sähköliittymä vaikuttaa latausaseman tehoon?
Kiinteistön sähköliittymä asettaa katon sille, kuinka paljon lataustehokapasiteettia voidaan asentaa ilman liittymän korottamista. Jos kiinteistön sulakekoko tai liittymäteho ei riitä kaikkien latausasemien samanaikaiseen käyttöön, syntyy ylikuormitusriski, joka voi laukaista sulakkeet tai aiheuttaa häiriöitä muulle sähkönkäytölle.
Ennen latausinfran suunnittelua kannattaa selvittää kiinteistön nykyinen huippukuorma ja vapaa kapasiteetti. Sähkösuunnittelija tai sähköurakoitsija pystyy arvioimaan, kuinka monta kilowattia latausteholle jää tilaa ilman liittymän vahvistamista. Liittymän korottaminen on mahdollista, mutta se on merkittävä lisäkustannus ja vaatii usein verkkoyhtiön toimenpiteitä, joissa aikataulut voivat venyä.
Älykkäällä kuormanhallinnalla voidaan monessa tapauksessa välttää liittymän korotus kokonaan. Järjestelmä seuraa kiinteistön kokonaissähkönkulutusta reaaliajassa ja rajoittaa latausasemien tehoa automaattisesti, kun muun kulutuksen takia kapasiteetti on tiukilla. Näin olemassa oleva liittymä riittää useammalle latausasemalle kuin staattisessa mitoituksessa.
Pitääkö kaikkien latausasemien olla saman tehoisia?
Ei. Yrityksellä ei ole mitään velvoitetta hankkia kaikkia latausasemia samalla teholla, ja usein on järkevintä rakentaa eritasoinen latausinfra eri käyttäjäryhmille. Henkilöstön pitkäaikaisille pysäköintipaikoille riittää pienempi teho, kun taas asiakaspaikoille tai johdon autoille voidaan hankkia tehokkaammat asemat.
Käytännössä yritykset rakentavat usein kerrostetun latausinfrastruktuurin:
- Peruslatauspisteet (3,7–7 kW) pitkäaikaiseen pysäköintiin, esimerkiksi yöpysäköintiin tai koko päivän parkkipaikoille
- Keskinopeat asemat (11–22 kW) toimistokäyttöön, jossa auto on paikalla 4–8 tuntia
- Nopeat AC- tai DC-asemat (22–50 kW tai enemmän) asiakaspysäköintiin tai lyhyisiin pysähdyksiin
Eritasoinen infra on myös kustannustehokkaampi ratkaisu, koska korkeamman tehon asemat ovat selvästi kalliimpia sekä hankintahinnaltaan että asennuskustannuksiltaan. Kun teho mitoitetaan käyttötarpeen mukaan, investointi pysyy hallittuna.
Miten latausaseman teho vaikuttaa investointi- ja käyttökustannuksiin?
Latausaseman teho vaikuttaa kustannuksiin kahdessa kohdassa: hankintavaiheessa ja jatkuvissa käyttökustannuksissa. Korkeamman tehon asemat maksavat enemmän sekä laitteistoltaan että asennukseltaan, koska ne vaativat vahvemman sähköliitännän ja usein kaapeloinnin uusimista. DC-pikalaturi voi maksaa moninkertaisesti verrattuna vastaavaan AC-asemaan.
Käyttökustannusten osalta teho ei suoraan nosta sähkölaskua, koska siirretty energiamäärä ratkaisee, ei latausnopeus. Sen sijaan tehopiikkien hallinta on olennaista: jos useat tehokkaat asemat käynnistyvät samanaikaisesti, kiinteistön tehomaksu voi kasvaa merkittävästi. Tämä on erityisen tärkeää huomioida, jos sähkösopimuksessa on tehopohjainen hinnoittelu.
Älykkäällä kuormanhallinnalla tehopiikit voidaan tasata, mikä pitää sähkön siirtomaksut kurissa. Pitkällä aikavälillä tämä voi tuoda merkittäviä säästöjä etenkin suuremmissa kohteissa, joissa latausasemia on kymmeniä.
Milloin yrityksen kannattaa valita älykkäät latausasemat?
Älykkäät latausasemat kannattaa valita aina, kun yrityksellä on enemmän kuin muutama latausasema, latausinfra on tarkoitettu useammalle käyttäjäryhmälle tai kiinteistön sähkökapasiteetti on rajallinen. Älykkäät asemat mahdollistavat automaattisen kuormanhallinnan, käyttäjäkohtaisen laskutuksen ja etävalvonnan, mikä tekee latausinfrasta hallittavan kokonaisuuden.
Erityisesti seuraavissa tilanteissa älykkäät asemat ovat käytännössä välttämättömiä:
- Yrityksellä on sekä henkilöstön että asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja latauspaikkoja
- Latauksen kustannukset halutaan kohdistaa oikeille käyttäjille tai kustannuspaikoille
- Kiinteistön liittymäkapasiteetti on rajallinen ja vaatii dynaamista kuormanhallintaa
- Latausinfra on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa portaittain
- Halutaan mahdollisuus julkiseen lataukseen tai maksulliseen käyttöön
Meillä UTU:lla sähköautojen latausasemat on suunniteltu skaalautuviksi kokonaisratkaisuiksi. UTUMaX-latausasema tarjoaa älykkään kuormanhallinnan, käyttäjäkohtaisen kulutusseurannan ja laskutuksen sekä etätuen, mikä tekee siitä toimivan valinnan yrityskohteisiin, joissa latausinfra kasvaa ajan myötä. Kun latausasema valitaan oikein alusta alkaen, se palvelee yritystä pitkälle tulevaisuuteen ilman kallista uusimistarvetta.
