Lasse Ylitalo löysi tiensä ensimmäisen kerran UTUlle 1980-luvulla. Monet asiat ovat kehittyneet ja muuttuneet hänen vauhdikkaan työuransa aikana tehoelektroniikan parissa. Pian Lasse on jäämässä eläkkeelle, ja suunnitelmat tulevaisuudelle ovat jo ajatuksissa.
Ensimmäiset askeleet kohti UTU-uraa
Tehoelektroniikan tiimissä työskentelevä Lasse Ylitalo aloitti uransa UTUlla 1986, jolloin hän siirtyi Mäntyluodon telakalta uuteen työpaikkaan. Telakan öljynporauslauttojen ja laivojen tuotannon hiipuessa UTU otti yhteyttä teollisuustöihin tottuneisiin ammattilaisiin. Tarve oli löytää asentajia erilaisiin sähköasennusprojekteihin.
”Olihan se hienoa vetää UTUn haalarit päälle, sillä UTUn sähkärit olivat legendoja!”, Lasse muistelee.
Ensimmäiset vuodet UTUlla kuluivat teollisuuden sähköasennusprojekteissa ympäri Suomen. Lasse teki myös pitkiä työkomennuksia mm. Ilmajoella, Nesteen öljynjalostamolla Porvoossa ja Olkiluodon ydinvoimalassa. ”Koska periaatteenani on ollut, että töistä ei kieltäydytä, niin aina lähdettiin työreissuun, kun kutsu kävi”, Lasse kertoo.
1990-luvun alussa Lasse koki työelämän haasteet läheltä, kun lama toi mukanaan väliaikaisen työttömyyden. Työttömyysaikana hän kävi automaatiokurssin, ja ura UTUlla jatkui tehoelektroniikan osastolla. Tuolloin UTU valmisti vielä itse UPS-laitteita, ja Lasse pääsikin kokoamaan viimeisiä UTU-valmisteisia UPSeja 1990-luvun alkupuolella.
”Ne oli isoja laitteita. Siellä oli isot muuntajat ja isot akutkin vielä. Sellainen toimistolaite painoi noin 30kg. Nykyään laitteet ovat pienempiä – tosin niissä on pienemmät akutkin”, Lasse muistelee.
Lassen UTU-uran alku oli vilkas, sillä hän työskenteli yhteensä kolmella eri osastolla samanaikaisesti: tehoelektroniikassa, taajuusmuuttajien parissa sekä myös sähköasennuspuolella. Kojeistotehtaan puolellakin Lasse vietti puolisen vuotta kooten sähkökeskuksia. Silloin lattia oli asfalttia ja muutenkin työolot monella tavalla erilaiset verrattuna nykytilanteeseen. Vuonna 1996 Lasse sai vakituisen paikan tehoelektroniikasta.

Työ tehoelektroniikan parissa on kuljettanut pitkin Suomea
Tehoelektroniikan osastolla työt painottuvat suurimmilta osin UPS-laitteiden huolto-, käyttöönotto- ja asennustöihin. Lisäksi on tehty kompensointia, tasasuuntaajahommia, akuston purkauksia ja uusimpana sähköauton lataukseen liittyviä töitä. Työhön on kuulunut myös paljon asiakaspalvelua, sillä huoltokeikat sovitaan suurimmilta osin suoraan asiakkaiden kanssa ja asiakkaan aikataulujen mukaan. Tämä vaatii paljon joustoa, ja töitä on tehty välillä myös viikonloppuisin ja yöaikaan muun muassa juna- ja metroliikenteen hiljaisimpina tunteina.
”Tämä työ on aika monipuolista, kun samanlaisia päiviä ei juuri ole. Se pitää mielenkiinnon yllä”, Lasse kertoo.
Tehoelektroniikan osastolla on kohdattu Lassen työuran aikana myös vaikeuksia. Osastoa on uhannut jopa lopettaminen, kun kannattavuuden kanssa on ollut haasteita. Pieni tiimi kuitenkin sisuuntui ja teki kovasti töitä, jotta uskottavuus sekä kannattavuus saataisiin palautettua.
”Nythän meillä menee hyvin. Ne vaikeat ajat on selätetty. Tällä pienellä porukalla voi ottaa vähän kunniaakin, että on jaksanut silloin ne ajat mennä eteenpäin ja tavallaan tehdä siinä samalla itselle tulevaisuutta”, Lasse toteaa.
Lassen työviikot ovat sisältäneet pitkiä työreissuja ympäri Suomen – alussa yksin ja nykyään työparin kanssa. Monet paikat ja kaupungit Hangon ja Utsjoen väliltä ovat tulleet tutuiksi. Myös teknologian kehitys on näkynyt Lassen työuralla merkittävästi, sillä uran alussa asennus- ja huoltokohteisiin suunnistettiin paperikartan avulla ja etsittiin lähintä puhelinkoppia, josta voisi soittaa asiakkaalle lankapuhelimella.
”Utsjoella oli aikanaan Yleisradion paikka, missä tuli käytyä talvipakkasella ja ajeltua kaamoksessa. Se on yksi mieleenpainuvimmista matkoista, kun silloin ajeltiin vielä yksinään”, hän kuvailee.

Lassen pitkän uran aikana esimerkiksi työturvallisuus on kehittynyt merkittävästi. Työuran alussa asennuskohteissa ei mitattu sähkömittareilla, vaan luotettiin toisen sanaan ”ei siellä pitäisi sähköä olla”. Lasse kertookin saaneensa useita sähköiskuja. Nykyisin tilanne on onneksi toinen, eikä sähköiskua tarvitse pelätä enää niin paljon – nykyään aina mitataan ja aina on suojakäsineet. Lisäksi työpari tuo lisäturvaa akustojen ja sähkölaitteiden kanssa työskentelyyn.
”Työpareittain ollaan tehty töitä nyt noin 10 vuotta. Se helpottaa tietysti ajomatkoja ja myös työskentelyä. Tomin kanssa oltiin yhdessä vaiheessa viikot työreissuissa, eli enemmän tuli nukuttua Tomin kanssa kuin vaimon”, Lasse selittää naurahtaen.
Reissutyö verottaa tietenkin omaa ja perheaikaa. Kiireisimpinä aikoina myös stressi nostaa päätään. Kuitenkin ongelmien ratkaisu ja asiakkaiden positiviinen palaute palkitsevat välillä hyvin kiireistäkin arkea. Lassen mielestä reissutyössä on paljon hyvääkin – maisemat, kaupungit, kunnosta huolta pitäminen ja hengähtäminen hotellissa nousevat esille. ”Joskus hotellissa huilaaminenkin on ihan hyväksi, koska jos minä jään kotiin, niin minulla on siellä niin paljon hommia, että rasitan itseäni liikaa”.
”Lähes kaikki Suomen kaupungit on tullut tutuiksi, ja matkojen varrella on kauniita maisemia. Minä olen erityisen kaupunkirakas, koska maalaan kaupungeista akvarelleja. Minua kiinnostaa vanhat rakennukset, ja lähden mielelläni kaupungille kävelylle työpäivien jälkeen”, Lasse kertoo.
Hyvä tiimi ja eteenpäin pyrkivä UTU saavat kiitosta
Lasse arvostaa UTUssa sitä, että yritys on reilu työnantajana, vakaalla pohjalla ja pyrkii jatkuvasti eteenpäin. Lisäksi maininnan saa UTUn uudistuminen: ”UTU tunnetaan jo vähän muustakin, kuin vain siitä vanhasta Porin kauppatorin putiikista”.
Työyhteisön hyvä henki, avuliaisuus ja joustavuus saavat Lasselta kiitosta. ”Meillä on hyvä tiimi, ja aina voi kysyä apua toisilta. Se tekee työstä mukavampaa”. Myös varusteiden ja työkalujen laadukkuus ovat tärkeässä asemassa tehoelektroniikan työtehtävissä. Ura UTUlla on vienyt Lassen myös kouluttautumaan UPS-laitteiden huoltokursseille Ranskaan, Italiaan ja Viroon.
Pitkän työuran aikana on ehtinyt muodostumaan myös pitkiä, luottavaisia asiakassuhteita. Lasse kertoo, että pisimmät asiakassuhteet ovat jopa 20 vuotta. Moni asiakas luottaa UTUlaisten pitkään tietotaitoon, ja jotkut toivovatkin erityisesti Lassea paikanpäälle, koska tietävät hänen tuntevan vanhemmatkin UPS-laitteet kuin omat taskunsa.

Mitä nyt UTU-uran jälkeen?
Eläkkeelle siirtyminen on Lassen seuraava askel. Nyt on aika harrastaa ja viettää perheen kanssa aikaa arkenakin. Musiikki on ollut aina iso osa Lassen elämää – on soitettu tanssimusiikkia ja keikkailtu jo monta kymmentä vuotta. Myös taideharrastus maalaamisen merkeissä on saamassa jatkoa, ja mummonmökin kunnostusprojekti jatkuu.
”Nyt olen ollut mieskuorossa muutaman vuoden ja soitan myös bassoa perinnemusiikin parissa. Pääsin lisäksi cover-bändiin soittamaan kitaraa kolme vuotta sitten. Se on mahtavaa, kun pääsee soittamaan 1980-1990-luvun kappaleita kitaralla”, Lasse kertoo.
Lahjaksi saaduilla haitarilla ja huuliharpulla pitäisi harjoitella soittamaan. Lasse aikoo myös viettää enemmän aikaa perheen kanssa – vaimon lapsenlapset käyvät kylässä ja veljien kanssa olisi kiva ehtiä kalaan. Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana Lassea velvoittavat esimerkiksi näyttelyt ja kokoukset.
”Maalaushommat tulee varmasti jatkumaan. Mä olen tehnyt vuosikalentereita jo lähes 20 vuotta akvarelleilla, ja sekin tulee jatkumaan. Olen ehtinyt paljon myös UTU-urani ohessa, mutta se johtuu ehkä siitä, että osaan järjestää asiat pötköön enkä päällekkäin”, Lasse toteaa.
Ammattikoulussa Lassea kiinnosti myös puutyöt. 10 vuotta sitten ostettu mummonmökki on kokenut perinnerakentamisen keinoin kunnostuksen ja nyt Lassen työn alla ovat sauna sekä huvimaja. Lisäksi Lasse auttelee veljiensä erilaisissa rakennusprojekteissa aika ajoin.
Aiotko tulla vielä takaisin UTUlle? ”Minua kysyttiin kyllä jatkamaan, mutta olen päättänyt, että nyt on aika tehdä välillä jotain muuta!”.