Kennokeskuksen asennus kestää tyypillisesti kahdesta kuuteen viikkoa kohteen koosta ja vaativuudesta riippuen. Tähän kokonaisaikaan sisältyy tehdasvalmistus, toimitus sekä paikan päällä tehtävä asennus ja käyttöönotto. Monimutkaisissa teollisuuskohteissa projekti voi venyä pidemmäksikin, jos kohteessa on erityisvaatimuksia tai laajoja liityntätöitä. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki asennusaikaan vaikuttavat tekijät kysymys kerrallaan.
Mitkä tekijät vaikuttavat kennokeskuksen asennusaikaan?
Kennokeskuksen asennusaikaan vaikuttavat eniten kennokeskuksen koko ja kennojen lukumäärä, kohteen sähköiset erityisvaatimukset, asennuspaikan olosuhteet sekä se, toimitetaanko projekti avaimet käteen vai osavastuuratkaisuna. Pienet, standardirakenteiset kennokeskukset voidaan asentaa muutamassa päivässä, kun taas laajat teollisuuskohteet voivat vaatia useita viikkoja.
Käytännössä asennusaikaan vaikuttavat erityisesti seuraavat seikat:
- Kennokeskuksen koko ja rakenne: Kennojen määrä, kiskostojen monimutkaisuus ja mahdolliset moottorilähtöyksiköt lisäävät asennustyön laajuutta.
- Kohteen valmiusaste: Ovatko kaapelireititykset, kaapeliläpiviennit ja asennuspaikan rakenteet valmiina ennen kennokeskuksen saapumista?
- Liityntätyöt: Kuinka paljon kaapelointia, maadoituksia ja mittarointi- tai automaatiokytkentöjä tarvitaan?
- Tilavaatimukset: Ahtaat tai haastavat asennustilat hidastavat työtä merkittävästi.
- Projektin koordinaatio: Yhteistyö muiden urakoitsijoiden, kuten LVI- tai rakennustöiden, kanssa vaikuttaa aikatauluun.
Datakeskuksissa ja muissa kriittisen infrastruktuurin kohteissa asennusaikaan tuovat lisävaatimuksia tarkka dokumentointi, redundanssijärjestelyt ja tiukat käyttöönottotestaukset, jotka on suoritettava ennen käyttölupaa.
Kuinka kauan kennokeskuksen tehdasvalmistus vie?
Kennokeskuksen tehdasvalmistus kestää yleensä kolmesta kahdeksaan viikkoa tilauksen vahvistamisesta. Valmistusaika riippuu ensisijaisesti kennokeskuksen laajuudesta, komponenttien saatavuudesta ja tuotannon kuormitustilanteesta. Standardiratkaisut valmistuvat nopeammin kuin täysin räätälöidyt erikoisratkaisut.
Tehdasvalmistukseen sisältyy useita vaiheita, jotka kaikki vaikuttavat kokonaisaikaan. Ensin suunnittelutiimi viimeistelee asiakkaan vaatimusten mukaisen sähkötekniikan dokumentaation ja layout-suunnitelman. Tämän jälkeen komponentit kerätään, kootaan ja johdotetaan. Lopuksi valmis kennokeskus tyyppitestataan tehtaalla ennen toimitusta.
Me UTU:lla valmistamme kennokeskukset omissa tuotantotiloissa Ulvilassa, mikä mahdollistaa tiiviin laadunvalvonnan koko valmistusprosessin ajan. Komponenttien saatavuus on nykypäivänä yksi keskeisimmistä valmistusaikaan vaikuttavista tekijöistä, minkä vuoksi suosittelemme tilauksen tekemistä hyvissä ajoin ennen tarvittua asennusajankohtaa.
Mitä asennusvaiheita kennokeskusprojektiin kuuluu?
Kennokeskuksen asennusprojekti etenee selkeässä vaiheistuksessa: suunnittelu ja valmistelu, mekaaninen asennus, sähköinen kytkentä sekä testaus ja käyttöönotto. Jokainen vaihe on edellytys seuraavalle, ja vaiheiden välillä tarvitaan usein tarkastuspisteitä ennen etenemistä.
Mekaaninen asennus ja kaapelointi
Mekaanisessa asennusvaiheessa kennokeskus nostetaan ja kiinnitetään paikoilleen, kiskostot asennetaan, ja kaapelireititykset vedetään. Tässä vaiheessa tarkistetaan myös, että kennokeskuksen ympärillä on riittävät huolto- ja käyttötilat standardien edellyttämällä tavalla. Kaapelointi on usein aikaa vievin yksittäinen työvaihe, erityisesti laajoissa teollisuusasennuksissa.
Sähköinen kytkentä ja dokumentointi
Sähköisessä kytkentävaiheessa kaikki kaapelit kytketään kennokeskuksen liittimiin, maadoitukset tehdään ja mahdolliset automaatio- tai mittarointikytkennät toteutetaan. Jokainen kytkentä dokumentoidaan tarkasti, jotta lopullinen dokumentaatio vastaa toteutunutta asennusta. Tämä dokumentaatio on välttämätön sekä käyttöönottotarkastusta että tulevaa ylläpitoa varten.
Voiko kennokeskuksen asennuksen tehdä jännitteettömyyden aikana?
Kyllä, ja useimmissa tapauksissa se on nimenomaan suositeltavaa tai pakollista. Kennokeskuksen asennus tehdään lähes aina jännitteettömässä tilassa turvallisuussyistä. Jännitteettömyysikkuna on suunniteltava huolellisesti etukäteen, koska se vaikuttaa suoraan koko asennusprojektin aikatauluun.
Jännitteettömyysajan pituus on yksi asennusprojektin kriittisimmistä aikataulutekijöistä. Teollisuuslaitoksissa ja datakeskuksissa tuotannon tai palveluiden keskeytys on erittäin kallista, joten jännitteettömyysikkuna pyritään minimoimaan. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaikki esivalmistelut, kuten kaapelointi ja mekaaninen asennus, tehdään mahdollisimman pitkälle ennen jännitteettömyysvaihetta.
Hyvällä projektisuunnittelulla varsinainen jännitteettömyysaika voidaan rajata vain kriittisimpiin kytkentä- ja testausvaiheisiin. Joissain kohteissa hyödynnetään rinnakkaisjärjestelyjä, joissa vanha ja uusi kennokeskus toimivat hetken aikaa rinnakkain ennen lopullista siirtymää.
Mikä hidastaa kennokeskuksen asennusprojektia eniten?
Kennokeskuksen asennusprojektia hidastavat eniten puutteelliset esisuunnittelutiedot, muutokset projektin aikana sekä kohteen valmiusasteen viivästyminen. Käytännön kokemus osoittaa, että suurin osa aikatauluongelmista juontaa juurensa projektin alkuvaiheeseen, ei itse asennustyöhön.
Yleisimmät viivästymisen syyt ovat:
- Muutokset suunnitelmiin kesken projektin: Jokainen muutos vaikuttaa valmistukseen, dokumentaatioon ja toimitusaikatauluun.
- Kohteen rakenteiden viivästyminen: Jos asennustila ei ole valmis sovitussa aikataulussa, kennokeskus joudutaan varastoimaan väliaikaisesti.
- Komponenttien saatavuusongelmat: Erikoiskomponenttien pitkät toimitusajat voivat venyttää tehdasvalmistusaikaa.
- Puutteelliset kaapelireitit tai kaapelitiedot: Jos kaapelointitiedot ovat epätäydellisiä, kytkentätyö hidastuu merkittävästi.
- Koordinaatio-ongelmat muiden urakoitsijoiden kanssa: Erityisesti laajoissa kohteissa, kuten teollisuuslaitoksissa tai datakeskuksissa, useiden urakoitsijoiden yhteensovittaminen on kriittistä.
Paras tapa välttää viivästykset on panostaa projektin alkuvaiheeseen: selkeä lähtötietojen keruu, tarkka suunnittelu ja realistinen aikataulutus säästävät moninkertaisesti enemmän aikaa kuin myöhemmin tehtävät korjaukset.
Miten kennokeskuksen käyttöönotto eroaa asennuksesta?
Kennokeskuksen asennus ja käyttöönotto ovat kaksi erillistä vaihetta, vaikka ne seuraavat toisiaan tiiviisti. Asennus tarkoittaa fyysistä työtä: kennokeskuksen sijoittamista, kaapelointia ja kytkentää. Käyttöönotto on puolestaan toiminnallinen vaihe, jossa varmistetaan, että kaikki toimii suunnitellusti ennen varsinaista käyttöä.
Käyttöönottovaiheeseen kuuluu tyypillisesti:
- Eristysvastusmittaukset ja jännitteenkestotestit
- Suojareleiden asetusarvojen tarkistus ja testaus
- Toiminnallinen testaus kuormittamatta ja kuormitettuna
- Automaatio- ja mittarointirajapintojen toiminnan varmistus
- Käyttöönottopöytäkirjan laadinta ja dokumentaation luovutus
Käyttöönotto voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin riippuen kennokeskuksen laajuudesta ja liityntäjärjestelmien monimutkaisuudesta. Datakeskuksissa ja muissa kriittisissä kohteissa käyttöönottotestaus on erityisen perusteellinen, koska virheellinen toiminta voi aiheuttaa laajoja seurannaisvaikutuksia. Me UTU:lla tarjoamme kennokeskusratkaisut täyden avaimet käteen -toimituksena, johon sisältyvät asennus, testaus ja käyttöönotto yhdeltä toimittajalta. Tämä yksinkertaistaa projektin hallintaa ja varmistaa, että vastuu kokonaisuudesta on selkeästi yhdellä taholla.
