Kyllä, useampi rakennus voi jakaa yhteisen energiavaraston. Tämä edellyttää, että rakennukset sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai niillä on yhteinen sähköliittymä tai ainakin yhteinen sähkönjakelupiste. Ratkaisu sopii erityisesti yrityksille ja kiinteistöille, joiden sulakekoko on vähintään 3 x 160 A. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset jaetun energiavaraston toiminnasta, hyödyistä ja kannattavuudesta.
Miten jaettu energiavarasto teknisesti toimii?
Jaettu energiavarasto kytketään kiinteistön tai kiinteistöryhmän yhteiseen sähkönjakelupisteeseen, kuten pääkeskukseen tai puistomuuntamoon, josta sähkö jaetaan edelleen useammalle rakennukselle. Varasto latautuu edullisen sähkön aikana ja purkaa energiaa silloin, kun kulutus on suurta tai sähkön hinta on korkea. Tätä kutsutaan kulutuksen siirroksi eli load shiftingiksi.
Teknisesti ratkaisu koostuu LFP-akkukemiaan perustuvasta akkujärjestelmästä, omasta erillisestä invertteristä sekä energianhallintajärjestelmästä. On tärkeää huomata, että sähkövarasto toimii omalla erillisellä invertterillään. Jos kiinteistöllä on myös aurinko- tai tuulivoimaa, niilläkin on aina omat erilliset invertterinsä. Tämä takaa käyttövarman toiminnan erityisesti suuremmissa kokoluokissa ja mahdollistaa kunkin laitteiston itsenäisen operoinnin.
Energianhallintajärjestelmä optimoi lataus- ja purkusyklit automaattisesti kaikki liitetyt rakennukset huomioiden. Järjestelmä liitetään SoLive-pilvipalveluun, jonka kautta akuston kuntoa ja toimintaa monitoroidaan etänä. Palvelin sijaitsee Euroopassa ja täyttää relevantit tietoturvastandardit, mikä varmistaa tietoturvallisen ja luotettavan etävalvonnan.
Mitä hyötyjä yhteisestä energiavarastosta on verrattuna rakennuskohtaiseen ratkaisuun?
Yhteinen energiavarasto on useimmiten kustannustehokkaampi kuin erillinen varasto jokaiselle rakennukselle. Yksi suurempi järjestelmä maksaa yksikköä kohden vähemmän kuin useampi pieni, ja investoinnin hallinta, huolto sekä monitorointi ovat yksinkertaisempia yhden järjestelmän ansiosta.
Jaetun ratkaisun keskeisimmät hyödyt ovat:
- Alhaisemmat kokonaiskustannukset: Yksi suurempi akkuvarasto on hankinta- ja ylläpitokustannuksiltaan edullisempi kuin useampi pieni järjestelmä.
- Tehokkaampi kapasiteetin hyödyntäminen: Rakennusten huippukulutukset eivät yleensä osu täsmälleen samaan hetkeen, joten yhteinen varasto pystyy palvelemaan kaikkia joustavammin.
- Yksinkertaisempi hallinnointi: Yksi järjestelmä, yksi sopimus, yksi monitorointirajapinta.
- Parempi tehotaso: Yhdistetty kuorma mahdollistaa suuremman teholuokan ratkaisun, joka voi osallistua tehokkaammin esimerkiksi reservimarkkinoille.
Rakennuskohtainen ratkaisu voi kuitenkin olla perusteltu silloin, kun rakennukset sijaitsevat kaukana toisistaan tai niiden omistusrakenteet eroavat merkittävästi toisistaan.
Mitkä rakennustyypit sopivat parhaiten jaettuun energiavarastoon?
Parhaiten jaettuun energiavarastoon soveltuvat rakennusryhmät, joilla on yhteinen sähkönsyöttöpiste ja joiden sähkönkulutusprofiilit täydentävät toisiaan. Ratkaisut on suunnattu yrityksille ja kiinteistöille, joiden sulakekoko on vähintään 3 x 160 A.
Tyypillisiä sopivia kohteita ovat:
- Teollisuus- ja logistiikka-alueet, joissa useampi tuotantorakennus tai varasto sijaitsee samalla tontilla.
- Kauppakeskukset ja liikerakennusten ryhmät, joissa on useampi kiinteistö saman omistajan tai hallinnoijan alla.
- Taloyhtiöiden korttelit, joissa useampi asuinrakennus jakaa yhteisen liittymän tai piha-alueen infrastruktuurin.
- Kampusalueet, kuten oppilaitokset, sairaalat tai julkiset laitokset, joissa on useita rakennuksia yhteisellä tontilla.
- Teollisuuspuistot ja yritysalueet, joissa kiinteistöyhtiö omistaa useamman rakennuksen.
Yhteistä näille kaikille on se, että rakennusten sähkönsyöttö voidaan kytkeä yhteen pisteeseen tai ainakin koordinoida yhteisen energianhallintajärjestelmän kautta.
Kuka omistaa jaetun energiavaraston ja miten kustannukset jaetaan?
Jaetun energiavaraston omistaa tyypillisesti kiinteistön tai kiinteistöryhmän omistaja, kiinteistöyhtiö tai taloyhtiö. Kustannukset jaetaan yleensä osapuolten kesken joko omistussuhteen, pinta-alan tai mitatun sähkönkulutuksen perusteella sovitulla tavalla.
Käytännössä omistusmallit vaihtelevat tilanteen mukaan:
- Yksi omistaja, useampi vuokralainen: Kiinteistönomistaja hankkii varaston ja vyöryttää hyödyt ja kustannukset vuokralaisille esimerkiksi sähkökustannussäästöjen kautta.
- Yhteisomistus: Useampi kiinteistöyhtiö tai taloyhtiö omistaa varaston yhdessä ja jakaa sekä investointikustannukset että tuotot sovitun jakoavaimen mukaisesti.
- Leasing tai palvelumalli: Energiavaraston voi myös hankkia palveluna, jolloin omistus pysyy palveluntarjoajalla ja käyttäjä maksaa kuukausittaista palvelumaksua.
Kustannusten jakaminen kannattaa sopia kirjallisesti ennen investointia. Selkeä sopimus estää myöhemmät erimielisyydet etenkin tilanteissa, joissa rakennusten omistus tai käyttötarkoitus muuttuu.
Mitä lupia tai säädöksiä jaettu energiavarasto edellyttää Suomessa?
Jaetun energiavaraston rakentaminen Suomessa edellyttää tyypillisesti rakennusluvan tai toimenpideluvan sekä sähköverkkoon liittymiseen liittyviä ilmoituksia ja sopimuksia paikallisen verkkoyhtiön kanssa. Lisäksi suuren akkujärjestelmän sijoittaminen voi edellyttää pelastuslaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä paloturvallisuusvaatimusten osalta.
Keskeisiä huomioitavia asioita ovat:
- Verkkoyhtiön lupa ja liittymissopimus: Energiavarasto on ilmoitettava paikalliselle jakeluverkkoyhtiölle, ja sen liittäminen verkkoon vaatii aina verkkoyhtiön hyväksynnän.
- Rakennuslupa: Fyysinen rakennelma tai konttiratkaisun sijoittaminen tontille voi edellyttää rakennuslupaa tai vähintään toimenpidelupaa kunnalta.
- Paloturvallisuus: LFP-akkujärjestelmille on olemassa paloturvallisuusohjeistuksia, joiden noudattaminen on välttämätöntä. Pelastuslaitoksen kanssa kannattaa käydä suunnitelmat läpi etukäteen.
- Sähköturvallisuusmääräykset: Asennuksen on täytettävä Suomen sähköturvallisuuslain vaatimukset, ja käyttöönottotarkastus on tehtävä pätevän sähköurakoitsijan toimesta.
Säädöskenttä kehittyy energiavarastojen yleistymisen myötä, joten ajantasaisen tiedon varmistaminen verkkoyhtiöltä ja kunnalta ennen investointia on suositeltavaa.
Milloin jaettu energiavarasto on kannattava investointi?
Jaettu energiavarasto on kannattava investointi silloin, kun rakennusryhmän yhteenlaskettu sähkönkulutus on riittävän suuri, kulutusprofiilit vaihtelevat eri aikoina ja sähkön hintavaihtelu on merkittävää. Käytännössä ratkaisut alkavat 100 kVA:n tehosta, ja kannattavuus paranee merkittävästi, mitä suuremmasta kokonaisuudesta on kyse.
Kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
- Sähkön hintavaihtelu: Mitä enemmän spot-hinnat vaihtelevat, sitä enemmän kulutuksen siirrolla voidaan säästää.
- Tehomaksut: Jos kiinteistöllä on korkeat tehohuiput, varasto voi leikata niitä merkittävästi ja pienentää siirtomaksuja.
- Reservimarkkinaosallistuminen: Riittävän suuri akkuvarasto voi osallistua Fingridin reservimarkkinoille ja tuottaa lisätuloja taajuussäädöstä.
- Oman tuotannon yhdistäminen: Jos kiinteistöllä on aurinko- tai tuulivoimaa, energiavarasto tehostaa oman tuotannon hyödyntämistä ja mahdollistaa tuotannon tasauksen verkkoon päin.
Me UTU:lla tarjoamme avaimet käteen -ratkaisuna CheckWatt-operointipalvelut, jotka optimoivat varaston käytön automaattisesti markkinatilanteen mukaan. Laitteistossamme on avoimet rajapinnat (Modbus TCP/IP), joten se voidaan liittää myös muiden toimijoiden operointipalveluihin. Energiavarastot ovat myös osa Suomen kriittistä infrastruktuuria ja tukevat koko sähköverkon vakautta, mikä tekee investoinnista merkityksellisen paitsi taloudellisesti myös yhteiskunnallisesti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Kuinka nopeasti energiavarasto maksaa itsensä takaisin?
- Miten energiavarasto asennetaan teollisuuskiinteistöön?
- Mitä kennokeskuksen valinnassa pitää ottaa huomioon?
- Pitääkö latausasemaa varten uusia taloyhtiön sähköverkkoa?
- Miten kennokeskus toimii?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
